Koronaviruksen omikronmuunnos uhkaa panna Suomen polvilleen.
Suomen koronatartunnoista valtaosa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus), jossa tartuntatilanne on ruuhkauttanut pahoin ensihoidon ja päivystyksen ja kiireetöntä hoitoa on jouduttu vähentämään. Husin arvion mukaan jo 90 prosenttia koronatartunnoista on omikronia.
Muunnos onkin saanut monet kahdesti rokotetut kiirehtimään kolmatta annosta. Myös triplarokotettuja on kuitenkin sairastunut omikroniin. Ehkäiseekö siis kolmaskaan rokote omikrontartuntoja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek?
– Kyllä ehkäisee. Kolmen annoksen jälkeen suojateho nousee tartuntojen ja lievän taudin osalta 75 prosenttiin, kun noin kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen se oli alle 40 prosenttia.
Nohynek kertoo, että Suomesta ei ole luotettavaa tietoa siitä, miten moni kolmesti rokotettu on sairastunut, koska kaikki oireiset eivät voi käydä testissä.
Tuoreista brittitutkimuksista selviää, että kolme rokotusta vähentää sairaalaan joutumisen riskiä jopa 88 prosenttia verrattuna rokottamattomuuteen. Koska omikron on varsin tuore muunnos, on vielä epäselvää, kauanko kolmas annos suojaa sairaalaan joutumiselta. Oireista tartuntaa vastaan teho vaikuttaa kuitenkin brittiraportin mukaan heikkenevän hyvin nopeasti, jo parissa kuukaudessa.
On viisasta jarruttaa leviämistä.
Ylilääkäri Hanna Nohynek, THL
– On tietysti ikävä asia, että näin on, mutta ajatellen omikronin lievyyttä, se ei ole niin surullinen viesti. Olisi eri asia, jos omikron olisi erittäin vakava.
Omikron on aiheuttanut enimmäkseen varsin lievää koronatautia.
– Toki joukossa on myös sairaalaan joutuneita, yleensä perustaudin pahenemisen vuoksi pikemminkin kuin klassisen koronan, Hanna Nohynek sanoo.
Jos oireet kerran eivät ole kovin pahoja, kannattaako rokotukseen ylipäätään mennä, jos ei vielä ole ottanut ensimmäistäkään annosta?
– Emme vielä kovin hyvin tiedä, miten omikron vaikuttaa täysin rokottamattomiin. Valtaosa tiedoista on sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat joko saaneet aikaisempia rokoteannoksia tai aiemmin sairastaneet taudin.
Tietoa rokottamattomien ihmisten omikron-tartunnoista on lähinnä Etelä-Afrikasta. Nohynek kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Afrikassa yli 70 prosenttia väestöstä oli jo sairastanut koronan ennen omikronia. Näin ollen afrikkalaistuloksista ei voi suoraan päätellä, miten vaarallinen omikron on suomalaisille rokottamattomille, joista suurin osa ei ole vielä sairastanut koronaa.
Kun oireet ovat aiempaa koronaa lievemmät ja omikron tuntuu väistämättä pyyhkäisevän Suomen yli, kannattaako tartuntoja enää edes yrittää ehkäistä?
– On viisasta jarruttaa leviämistä, jotta kaikki eivät saa tartuntaa samanaikaisesti, mutta on ymmärrettävä, että se ei yksin rokotteiden avulla onnistu, Hanna Nohynek sanoo.
Hänen mukaansa omikronia vastaan pitää taistella samoin keinoin kuin aiemminkin eli muun muassa etäisyyden pitämisellä, käsihygieniasta huolehtimisella ja maskeilla.
Tällä hetkellä omikronin aiheuttamista ongelmista suurin on se, että oireetonkin tartunnan saanut tai altistunut joutuu pitkäksi ajaksi eristykseen tai karanteeniin.
– Omikron-variantti on tartuttamisherkkyydellään luomassa meille uudenlaisen tautitilanteen. Tartuntojen ja altistumisten jatkuva kasvu on uhka yhteiskunnan ydintoiminnoille, jos suuri joukko terveydenhoidon tai monen muun oleellisen toimialan henkilöstöstä on poissa työpaikoilta, arvioi Husin vs. johtajaylilääkäri Veli-Matti Ulander sairaanhoitopiirin tiedotteessa.
– Koronaviruksen testaamisen, jäljittämisen ja karanteenien kriteerejä on tämän vuoksi pian muutettava. Virallinen testitulos vaikuttaa myös sairaslomien ja sairauspäivärahan hyväksymiseen, mikä on myös huomioitava. Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö ja THL pikaisesti arvioivat onko valtakunnallista koronastrategiaa tältä osin syytä muuttaa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti tiistaina, että karanteeniaikaa pitäisi lyhentää.
Yhdysvalloissa karanteenia jo lyhennettiin viiteen päivään, jotta kriittisille aloille riittäisi työvoimaa. Tämä on Nohynekin mukaan Suomessakin harkinnassa, sillä myös THL jakaa huolen kriittisten alojen työvoimasta ja resurssien kohdentamisesta mahdollisimman vaikuttaviin toimiin. THL on laatinut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle.
– Rokotus vähentää tartuntoja ja todennäköisesti myös lyhentää viruksen eritysaikaa mutta kuinka paljon, emme vielä varmuudella tiedä.
