Luonto: Tomi Nevalainen toivoo, että supia metsästettäisiin yhtä tehokkaasti kuin hirveä.
Suomen sorsalajeilla menee huonosti, ja jo yli puolet lajeista on luokiteltu jollain tasolla uhanalaisiksi. Vieraspetojen on epäilty olevan siihen yksi syypää. Asiasta on myös saatu monenlaista näyttöä.
Riistasuunnittelija Tomi Nevalainen Suomen riistakeskuksesta kertoo 2000-luvun alussa tehdystä BirdLifen hankkeesta, jossa lintukantojen määriä mitattiin ennen pienpetojen pyyntiä ja sen jälkeen.
Nevalaisen mukaan tulokset olivat selvät. Vesilintukannat elpyivät niillä alueilla, jossa pyyntiä tehtiin.
Helsingin yliopiston tuoreesta kolme vuotta kestäneestä tutkimuksesta selviää, että supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo, ja se esiintyy runsaana monenlaisissa sorsien pesimäympäristöissä.
– Monen vesilintulajin pesimäkannan taantuminen erityisesti rehevillä järvillä osuu ajallisesti yhteen supikoiran ja minkin runsastumisen kanssa, toteaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Hannu Pöysä Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa tarhattujen sinisorsien munilla varustettuja keinopesiä tehtiin satoja ja sijoitettiin sorsille luontaisille pesimäalueille.
Tulokset osoittavat, että supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo, ja se esiintyy runsaana monenlaisissa sorsien pesimäympäristöissä.
Tomi Nevalainen toteaa, ettei supikoiraa poisteta Suomesta kokonaan metsästämällä. Hän toivoo, että supia päästäisiin metsästämään yhtä laajamittaisesti kuin hirveä.
– Mitä tarkemmin saamme pidettyä varsinkin lintujen suosimat pesimäalueet keväisin petovapaana, sen paremmat selviytymismahdollisuudet saamme niille järjestettyä.
Pienpedot eivät tutkimuksen valossa kuitenkaan ole ainoita, jotka vahinkoja tekevät. Keinopesien riistakamerat paljastivat, että varislinnut hoksasivat pesät usein ensimmäisinä. Minkki ja supikoira vierailivatkin usein jo muiden rosvoamilla pesillä.
– Tähän me luonnon puolesta työtä tekevät kaipaisimme avuksi vanhoja konsteja, eli varislintujen laajemmat metsästysajat, sekä esimerkiksi varishäkit, joilla kantojen kurissa pitäminen oli tehokasta, huomiota herättämätöntä, sekä edullista, Nevalainen sanoo.
Keväällä ja alkukesästä luonto on haavoittumisillaan, kun eläimet lisääntyvät ja linnut munivat.
– Tähän aikaan tulisi pitää myös kissat kiinni, koska tehokkaana saalistajana ne tekevät myös isoa vahinkoa luonnossa. Tutkimuksissa on todettu, että niiden tappamat lintumäärät ovat miljoonissa, Nevalainen kertoo.