Metsästys | Loviisasta löytyy kaksi arvokasta lintukohdetta, joista supikoiria lähdetään metsästämään pois – "Pelkkä kaislikon niitto ei riitä"

Loviisasta löytyy kaksi arvokasta lintukohdetta.

Tomi Nevalainen näyttää kuvaa, jossa makaa 17 kuollutta supikoiraa ja koira ylpeänä niiden vieressä.

– Nämä supit on kaadettu parissa illassa. Tämä kertoo pyynnin tehokkuudesta, riistasuunnittelija Nevalainen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hän näyttää kuvaa myös seurassa istuvalle Artur Hagnerille, joka on Loviisan riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hagner toteaa, että supien pyyntimäärä kertoo myös niiden suuresta määrästä Suomessa.

– Ne ovat todella tehokkaita lisääntymään, ja ne ovat todella sitkeitä selviämään vähällä ruualla, Hagner kuvailee.

Loviisasta ja Porvoosta löytyy kolme arvokasta lintukohdetta, jossa supikoiraa ja minkkiä lähdetään pyytämään systemaattisesti valtion rahoituksella.

Porvoon alueiden pyyntiryhmät alkavat olla kasassa.

Pelkkä kaislikon niitto ei riitä.

Tomi Nevalainen

– Lähiaikoina pidetään palaveri, josta näiden alueiden virallinen Helmi-hankkeen pyyntityö käynnistyy. Jokaiselle alueelle haetaan keskimäärin 5–8 hengen porukka vetäjineen.

Tomi Nevalainen on yksi hankkeeseen palkattu suunnittelija Suomen riistakeskuskelta. Hän kävi marraskuun alussa Loviisassa Vanhassakylässä kouluttamassa pienpetopyynnistä kiinnostuneita, joita oli kolmisenkymmentä.

Supikoira on tehokas munarosvo, mutta ei ainoa – "Kaipaisimme avuksi vanhoja konsteja..."

Suomen riistakeskus ja Metsähallitus toteuttavat vieraspetojen, eli minkin ja supin poistoa 69 Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella.

Loviisassa alueet ovat Gammelbyvikenissä ja Pernajanlahdessa, Porvoossa Porvoonjokilaaksossa.

Vieraspetojen poisto on vain osa valtion rahoittamaa hanketta, jolla pyritään parantamaan Suomen vesilintujen huonoa tilannetta. Hankkeeseen kuuluu muun muassa lintuvesien, kosteikkojen ja rantaluonnon kunnostus, jota on tehty esimerkiksi Gammelbyvikenissä. Alue on vuosien saatossa rehevöitynyt ja kasvanut umpeen.

Nevalainen on iloinen siitä, että viimein lintuvesien hoitoon on otettu valtion rahoituksella mukaan myös vieraspetojen pyynti.

– Pelkkä kaislikon niitto ei riitä, hän toteaa.

Supikoiraa ehdittiin pyytää Gammelbyvikenin alueella jonkin verran tänä syksynä hankkeen tiimoilta ennen pakkasten tuloa. Supia pyydetään maanpinnalla haaskojen avulla. Forsön alue on myös suosittua virkistysaluetta, ja esimerkiksi haaskat ovat Artur Hagnerin mukaan aiheuttaneet ulkoilijoissa ihmetystä.

– Olen kuullut, että asiaa on ihmetelty ainakin sosiaalisessa mediassa. Siksi ajattelimme kiinnittää sinne kyltit, jossa kerrotaan pienpetopyynnistä, ja jossa on yhteystiedot, kehen voi ottaa yhteyttä, Hagner toivoo.

Hän toteaa, että kaikki eivät tiedä pienpetojen haitallisuudesta vesilinnuille.

– On ihmisiä, joiden mielestä mitään ei saisi tappaa. On radikaaleja ajatusmaailmoja, maailma on muuttunut paljon 20 vuodessa todella paljon.

Tomi Nevalaisen mukaan myös media on välillä antanut negatiivisen kuvan metsästyksestä tai metsästäjistä.

– Meillä on mahdollisuus aukaista ja kertoa, että emme ole niitä tappajia ja luonnosta ottajia, hän sanoo.

Nevalaisen mukaan ajatus siitä, että pienpetopyytäjät ovat tärkeimpiä luonnosta huolehtijoita, on monille vielä uusi.

– Mutta se on erittäin tarpeellinen näkökulma isossa kuvassa ja tulevaisuutta ajatellen. Se nostaa samalla myös metsästyksen yleistä hyväksyvyyttä.

Pienpetopyynti on raskasta, eikä se ole metsästäjälle itselleen ilmaista, eikä aina halpaakaan. Jo pelkät polttoainekulut voivat tulla kalliiksi.

– Luonnon puolesta työtä tekevät eivät ole enää yksin asiansa kanssa ja heidän työnsä alkaa saada viimeinkin myös arvostusta, Nevalainen viittaa valtion rahoitukseen.

Vieraspetohanke

Suomen riistakeskus ja Metsähallitus ovat käynnistäneet laajan, vuoden 2023 loppuun kestävän Helmi-vieraspetohankkeen.

Vieraspetojen poistetaan 69 arvokkaalta lintukohteelta ympäri Suomea.

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 milj. ja ympäristöministeriö 1,8 milj. eurolla.

Supikoira on alun perin kaakkoisaasialainen laji, jota istutettiin 1920-luvulta lähtien Neuvostoliiton Euroopan puoleisiin osiin turkiseläimeksi.

Supikoira listattiin EU:n haitalliseksi vieraslajiksi vuonna 2019. Yksi syy on sen vaikutus lintuihin.

Pintapyynnissä supikoiria metsästetään maan pinnalta haaskojen, riistakameroiden ja metsästyskoirien avulla.

Tehokkain pyyntiaika on syksyllä syys-marraskuu, mutta hyödyllisin ja tärkein aika on kevät.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut