Sote-uudistus: Osa Uudenmaan kunnanjohtajista arvioi, että historiallisen suuren uudistuksen runttaaminen lyhyellä aikataululla sisältää useita riskejä. Peruspalveluiden pitäisi silti toimia.
Osa Uudenmaan kunnanjohtajista epäilee, että sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistusta ei saada valmisteltua vuoden 2023 alkuun mennessä.
Etelä-Suomen Median lehtien tekemästä sähköpostikyselystä käy ilmi, että osa kunnanjohtajista epäilee ongelmia tai puutteita ilmenevän etenkin tietoliikenne- ja viestintäjärjestelmien rakentamisessa sekä palveluiden toteuttamisessa ja valtion ohjausjärjestelmissä.
– Muutoksen kokoluokka on länsieurooppalaisittainkin valtava. Samoin riskit ovat valtavat, tiivistää eräs kunnanjohtaja.
– On ihan selvää, että uudistus ei ole valmis 1.1.2023. Muun muassa osallistumisjärjestelmiä ja palveluiden toteuttamistapoja korjataan ja täydennetään seuraavien vuosien aikana, toteaa toinen.
Kunnanjohtajat saivat vastata kyselyyn nimettömänä, mutta tästä huolimatta vastausprosentti jäi alhaiseksi. Kyselyyn vastasi vain seitsemän johtajaa Uudenmaan 25 kunnasta, joita uudistus koskee.
Alhaisesta vastausprosentista huolimatta kyselystä voi päätellä, että soten valmistuminen huolettaa eniten Länsi-Uudenmaan kuntia, mutta huolia on myös Itä-Uudellamaalla.
Sen sijaan Vantaa-Keravan alueella sote-uudistus näyttää tässä vaiheessa toteutumiskelpoiselta.
– Uudistus aloitetaan keskeneräisenä, mutta Vantaa-Keravan valmistelu toteutetaan kuitenkin aikataulussa niin, että toiminta voi alkaa 1.1.2023. Toki monta asiaa on tuolloin vielä kesken, mutta toiminta kyllä kyetään käynnistämään, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka kommentoi kyselyä nimellään
Vantaa-Keravan tulevalla hyvinvointialueella valmistelu on helpompaa kuin muualla, koska alueella on vain kaksi kuntaa. Länsi-Uudellamaalla kuntia on 10 ja Itä-Uudellamaalla 7 ja Keski-Uudellamaalla 6.
Keski-Uudenmaan alueelta ei vastauksia kyselyyn tullut.
Itä-Uudellamaalla huolenaiheisiin kuuluu muun muassa pelastustoimen rahoituksen riittävyys, sillä alueella sijaitsee muun muassa Loviisan ydinvoimala sekä Porvoon öljynjalostamo. Eräs Itä-Uudenmaan kuntajohtaja kritisoi myös sitä, että vastoin tavoitteita uudistus on rikkomassa peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjuja.
– Sote-uudistus toteutunee joiltain osin ilman haasteita ja ongelmia. Joiltakin osin näitä on enemmän ja osassa merkittävästi, hän toteaa.
Läntisellä Uudellamaalla eräs kunnanjohtaja arvioi, että potilasturvallisuus ei vaarannu, koska nykyiset potilastietojärjestelmät pidetään koskemattomina. Sen sijaan uutta hallintotasoa varten rakennettavat ict-järjestelmät voivat olla keskeneräisiä 2023 alussa.
– Riski sille, että tilanne vuoden 2023 alussa on varsin kaoottinen, erityisesti henkilöstön kannalta, on todellinen.
Sama johtaja arvioi myös, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella saadaan olla tyytyväisiä, jos vuoden 2023 alussa palkanmaksu ja muut perustoiminnot pyörivät jotenkuten normaalisti.
– Varsinaisiin toiminnallisiin uudistuksiin päästään vasta pitkälle tulevaisuudessa.
Kommenteissa nousi esille myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kyky johtaa tulevaa jättijärjestelmää. Sotessa valtaa siirtyy kunnista valtiolle, joka vastaa tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta.
– Johtamiskokemuksen puute ei ole vain hyvinvointialueiden haaste, vaan erityisesti kaiken yläpuolelle nyt poikkeuksellisen vahvaan operatiiviseen johtoon tulevan STM:n. Koko järjestämisen valtiotasoista orkesteria ei kaiketi ole edes olemassa, vaikka muutos vaatisi satapäisen sote-alan operatiivisten ammattijohtajien esikunnan, kommentoi yksi kyselyn vastaaja.
Epäily sote-uudistuksen toteutumisesta nostettiin aiemmin esille Helsingin Uutisten pääkirjoituksessa.