Pakotetaanko ihmiset koronarokotuksiin työturvallisuuden varjolla? Oikeusoppineet näkevät työpaikkojen koronapassissa selkeitä ongelmia

Oikeusoppineiden mielestä koronapassin laajentaminen olisi rokotuksiin pakottamista. Heistä pitäisi keskustella myös pakosta. Anton Soinne/Arkisto

Minna Harmaala

Koronapassin laajentaminen työpaikoille olisi monella tapaa ongelmallista, näkevät oikeusoppineet.

– Tosiasiallisesti, juridisin termein de facto, sehän on pakkorokotusyritys, näkee tartuntatautilakiin perehtynyt julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen.

Myös julkisoikeuden, hyvinvointioikeuden ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen näkee, että koronapassin laajentamisen todellinen tarkoitus on rokotuspakko.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii, että työnantajien on saatava tietää, onko työntekijöillä koronarokotus. Jos muiden ihmisten lähellä työskentelevällä ei ole rokotusta, hänet pitäisi EK:n mukaan olla mahdollista siirtää toisiin tehtäviin tai jopa lomauttaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo Helsingin Sanomissa, että koronapassin laajentamista työpaikoille harkitaan.

Muukkonen ja Rautiainen näkevät, että koronarokotusta voisi varsin helposti vaatia hoitajilta, jotka työskentelevät riskiryhmien kanssa. Laissa näiltä hoitajilta jo vaaditaan muun muassa influenssarokotusta. Käytännön laajentaminen muille työpaikoille olisi kuitenkin ongelmallisempaa.

– Laki lähtee lähtökohdasta, että rokotustiedon perusteella työtehtäviin puuttuminen on mahdollista vain silloin kun se liittyy merkittävän infektioriskin potilaisiin. Nyt esiin nousee kysymys, voidaanko koko väestö rinnastaa merkittävän infektioriskin potilaisiin. Tällainen malli vaikuttaa kohtalaisen hankalalta, Rautiainen sanoo.

– Ja jos täytyy käydä vaikka yt-neuvotteluita, todennäköisesti tällaiset (rokottamattomat) ihmiset olisivat ensimmäisenä jonossa. Tällä voisi olla välillisesti isoja vaikutuksia, Muukkonen pohtii.

Rautiaisen mukaan koronapassin laajentaminen kaikille työpaikoille ei ole mahdollista voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Koronapassi on tällä hetkellä tarkoitettu vaihtoehdoksi rajoituksille.

Rokotuspakko olisi sinänsä Suomessa mahdollinen tartuntatautilain pykälän 47 perusteella, Rautiainen ja Muukkonen huomauttavat. Vuonna 2016 hyväksyttyä pykälää ei kuitenkaan ole pantu täytäntöön.

– Tämä johtaa ongelmiin, joita on yritetty koronapassilla kiertää sillä logiikalla, että sitten se on jokaisen oma valinta. Kommervenkeillä luodaan tilanne niin ikäväksi ihmisille, että heidän on käytännössä pakko päätyä ottamaan rokote, Matti Muukkonen sanoo.

Muukkosen mielestä jos ihmisiä halutaan pakottaa rokotuksiin, se pitäisi tehdä rehellisesti määräämällä rokotus pakolliseksi.

– Käsittääkseni kantti ei kuitenkaan riitä käydä sitä keskustelua, koska sillähän olisi poliittisia vaikutuksia.

THL: Hoitajilta voitaisiin vaatia koronapassia – Näin vastasivat ministeriö ja hoitajien etujärjestö

Pauli Rautiainenkin näkee, että Suomessa pitäisi keskustella myös pakkorokottamisesta.

– Emme nyt uskalla tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun kaikkia niitä näkökulmia, jotka siinä oikeudellisesti pitäisi olla mukana. Sen takia keskustelu on vino ja muistuttaa viime kevään liikkumisrajoituskeskustelua.

Viime keväänä tavoitteena oli saada yksityisbileet loppumaan, kun korona levisi eikä rokotteita riittänyt kaikille. Rautiaisen mukaan ongelmana oli, että ei luotu lainsäädäntöä, joka suoraan rajoittaisi yksityistä kokoontumista.

– Sen sijaan rakennettiin erilaisia himmeleitä, jotka johtivat meidät keskustelemaan Stockmannin koriste-esineistä tai siitä, onko pääsiäisenä mökillä käynti eri lailla mökin omistajan kuin vuokraajan oikeus.

– Tuotamme itsellemme visaisia oikeudellisia ongelmia syyttä suotta.

THL haluaa laajentaa koronapassia – Koronapassi innostanut rokotuksen ottamiseen

Vaikka rokotuspakosta on Suomessa vaikea keskustella, oikeudellisesti se voisi olla helpompi ratkaisu kuin koronapassin käyttötarkoituksen laajentaminen.

– Meidän on erityisesti kiinnitettävä huomio siihen, että perustuslakivaliokunta on hyväksynyt lainsäädäntöön pakkorokottamista koskevan tartuntatautilain 47-pykälän, Rautiainen sanoo.

Matti Muukkonen toteaa, että perustuslakivaliokunta loppujen lopuksi ratkaisee myös työpaikan koronapassin laillisuuden.

– Äkkiseltään sanottuna yleinen velvollisuus rokotussuojaan on hyvin hankalaa tilanteessa, jossa rokotusta ei ole missään säädetty pakolliseksi.

Keskustelu

EK: n Oksala: Lomautuksia tuskin paljon

Keskustelun työpaikkojen koronapassista avasi eilen torstaina työnantajien edunvalvoja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), kun johtaja Ilkka Oksala vaati työnantajalle oikeutta kysyä työntekijän koronarokotuksesta. Tällä hetkellä työntekijän ei tarvitse kertoa työnantajalle, onko hänellä rokotus.

– Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus turvata työntekijöille turvalliset työskentelyolosuhteet. Kuinka työnantaja voi sen tehdä töissä, joissa ollaan lähikontaktissa, jos hän ei tiedä, onko työntekijät rokotettu, Oksala perustelee.

EK:n esitys työpaikkojen koronapassista sisältää myös ajatuksen, että työnantaja voisi lomauttaa rokotuksesta kieltäytyvän työntekijän. Ilkka Oksala ei kuitenkaan usko, että tämä mahdollisuus johtaisi työttömyyskustannusten merkittävään nousuun, sillä lomautus olisi vasta viimeinen keino.

– Ensisijainen vaihtoehto, jonka suurin osa suomalaisista on tehnyt, on ottaa rokotus. Uskon, että luvut nousevat tästä vielä paljon. Toissijainen vaihtoehto on, että järjestetään työt niin, että rokottamaton ihminen ei vaaranna muiden henkeä ja terveyttä. Monihan automaattisesti ei vaaranna, koska pystyy olemaan etätöissä.

Oksalan mukaan kolmas vaihtoehto on, että työnantaja siirtää ihmisten lähellä työskentelevän rokottamattoman ihmisen toisiin tehtäviin. Jos mikään näistä kolmesta vaihtoehdosta ei onnistu, neljäs ja viimeinen keino olisi lomautus.

– Kuinka paljon kolmen ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen jää jäljelle? Toivottavasti mahdollisimman vähän – toivottavasti ei yhtään, Oksala sanoo.

Tällä hetkellä rokottamattomia työntekijöitä on suhteellisesti eniten rakennusalalla, selviää Helsinki GSE:n eilen julkaistusta raportista. Rakentajista rokotus puuttuu joka neljänneltä. Oksala pitää tärkeänä, että koronarokotuksista tulisi työterveyshuollon arkea samoin kuin influenssarokotuksista.

– On tietenkin myös tärkeää, että täällä pystyttäisiin rokottamaan myös niitä, jotka eivät ole suomalaisia. Rakennustyömailla on paljon keikkatyöläisiä maan rajojen ulkopuolelta. Merkittävät tautiryppääthän ovat juuri näitä, jotka eivät ole kunnallisen rokottamisen piirissä.

Rokottamattomat joutuneet koronan vuoksi erikoissairaanhoitoon 15 kertaa useammin kuin kaksi kertaa rokotetut – "Pikkujoulujakin ajatellen suosittelen ottamaan rokotuksen"

Miten lapselle saa koronatodistuksen? Moni vanhempi painii nyt kinkkisen kysymyksen äärellä – Näin se onnistuu

Espoolaisen perheen matkasuunnitelmat menivät jäihin, koska perheen nuorelta evättiin tehosterokote kolme kertaa – "Lukiolaisia on muutenkin kuritettu", pahoittelee äiti

THL: Lasten rokottamiseen tulee eri valmiste kuin aikuisille – Alle 60-vuotiailla ei kiirettä saada kolmatta annosta

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.