Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa oli tarpeisiin nähden liian vähän henkilöstöä viime vuonna. Neuvoloiden tilanne oli hieman parempi, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus.
Tutkimuksen tiedot perustuvat THL:n tekemään valtakunnalliseen seurantaan.
– Tulos ei ole yllättävä, sillä koronatehtäviin, kuten rokotuksiin ja jäljitykseen, siirrettiin paljon henkilöstöä juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, toteaa tiedotteessa kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen THL:stä.
Koronavuonna saatavissa olevat palvelut vaihtelivat eri alueilla. Asiakkaat olivat sen vuoksi eriarvoisessa asemassa, kun he tarvitsivat tukea ja apua. Alueellisia eroja oli erityisesti koulu- ja toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa.
Tulevista hyvinvointialueista vain Keski-Uudellamaalla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon mitoitus arvioitiin erittäin hyväksi tai hyväksi.
Äitiys- ja lastenneuvoloissa tilanne oli huomattavasti parempi kaikilla alueilla.
Vaikka lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet, on palveluja karsittu korona-aikana.
– Palveluvelkaa syntyy väistämättä, kun henkilöstömitoitus ei riitä vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Tämä velka jää maksettavaksi tuleville hyvinvointialueille, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.
Kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista noin 40 prosenttia arvioi, että valmius tarjota etäpalveluja oli erittäin tai melko hyvä. Terveyskeskuksia, jotka ilmoittivat valmiuden olleen melko tai erittäin huono, oli saman verran.
THL keräsi terveyskeskuksista tietoa vuoden 2020 korona-ajasta osana neuvolapalvelujen sekä koulu- ja toisen asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen valtakunnallista seurantaa (NEKOS 2021).
Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88.
