Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Tunnit menivät helposti pelleilyksi" – Porvoolainen Andrea, 19, oli vaarassa jäädä luokalleen, kunnes löysi avun

Koulumaailma: Tuen tarve on kasvanut yli kymmenen vuoden takaisesta, kertoo erityisluokanopettaja Tony Bäcksbacka.

Porvoolainen Andrea Caudo, 19, istuu pulpetin ääreen perinteiseen luokkahuoneeseen. Tässä luokassa hän kävi muutama vuosi sitten koko yhdeksännen luokkansa. Hän epäilee, että ei välttämättä olisi nyt töissä, jos ei olisi suorittanut viimeistä peruskouluvuottaan jopo-luokalla, eli joustavassa perusopetuksessa.

– 8. luokalla katsoimme mutsin kanssa, että minulla oli yli sata jälki-istuntotuntia. Lisäksi keskiarvoni alkoi vitosella ja oli todennäköistä, etten olisi valmistunut peruskoulusta, Caudo sanoo.

1.–5. luokilla koulu meni hyvin, mutta kuudennella luokalla Caudon koulunkäynti alkoi takkuamaan.

– Albert Edelfeltin koulussa luokassa ihmisiä oli 25 ja olimme olleet samalla luokalla kahdeksan vuotta. Tunnit menivät helposti hälinäksi ja pelleilyksi, Caudo kertoo.

Hänellä meni myös sukset ristiin monien opettajien kanssa.

– Vuosien varrella oppi tuntemaan opettajat ja ketä vihaat ja ketä ei.

Tunnit menivät helposti hälinäksi ja pelleilyksi.

Andrea Caudo

Hän kokee, että koulussa ei saanut riittävästi apua. Caudolla itsellään ei ollut keinoja kääntää kelkkaansa yläasteella parempaan suuntaan.

– Ymmärsin, että jos haluan tehdä jotain elämälläni, minun pitää mennä jonnekin, mistä saan enemmän apua.

Joka vuosi Porvoossa ja Loviisassa jopo-luokille valitaan hakijoiden joukosta noin kymmenen yhdeksäsluokkalaista. Kummassakin kaupungissa on omat ryhmänsä suomen- ja ruotsinkielisille.

Erityisluokanopettaja Tony Bäcksbacka on opettanut jopo-luokkalaisia vuodesta 2008 lähtien, kun toimintaa käynnistettiin Porvoossa.

Jopo-luokka Ammatti9:n tavoitteena on, että nuori saa peruskoulun suoritettua ja löytää ysiluokan aikana alan, jota haluaa lähteä opiskelemaan, jotta peruskoulun ja toisen asteen väliin ei tule välivuosia.

Valtaosin tässä onnistutaan. Pieni osa Bäcksbackan oppilaista on lähtenyt jopa lukiopolulle, mutta luokalle jääneitäkin on ollut.

– Valitettavasti enenevissä määrin on oppilaita, jotka eivät saa ysiluokkaa suoritettua. Puhutaan kymmenkunnasta oppilaita koko Porvoosta.

Porvooseen perustettiin syksyllä ensimmäinen portti-luokka, jonne voivat hakeutua nuoret, joilta on jäänyt tai jäämässä yhdeksäs luokka kesken.

– Huomattiin, että meillä on näitä oppilaita entistä enemmän tässä kaupungissa. Psyykkiset ongelmat, koulua käymättömyys ja päihteet on se kolmikko, joka on usein syynä, Bäcksbacka sanoo.

Tarve toiselle jopo-luokallekin on kasvanut yli kymmenen vuoden aikana. Luokalle hakee joka vuosi noin 15–20 oppilasta.

– Se on ikuisuuskysymys ja legendaarinen resurssikysymys. Toinen vastaava luokka olisi varmasti tarpeen.

Loviisassa, kuten muuallakin Suomessa joustavaan perusopetukseen kuuluvat työharjoittelujaksot. Loviisassa työpaikkaopiskelua on 15 prosenttia lukuvuoden työajasta. Lisäksi Loviisan jopo-oppilaat lähtevät leirikouluun Lappiin viikoksi joka vuosi.

– Leirikoulu on merkittävä osa jopo-opetuksessa. Siellä ryhmäytetään luokkaa ja opitaan ottamaan vastuuta itsestä. Leirikoulussa ei ole mitään hotelliasumista, vaan patikoidaan ja telttaillaan metsässä, Loviisan koulutuspäällikkö Timo Tenhunen kertoo.

Porvoossa on hieman poikkeuksellisempi järjestely. Porvoon kaupunki ja Careeria tekevät yhteistyötä niin, että jopo-luokkalaiset pääsevät kaksi kertaa viikossa tutustumaan yhteen Careeriassa opiskeltavaan alaan. Luokkahuonekin löytyy Careerian toimipisteeltä Perämiehentieltä.

– Yksi merkitsevä tekijä tämän onnistumiselle on se, että olemme tässä ympäristössä. Tänne tullessa saa jättää taakseen sen maailman, mikä omassa yläkoulussa on painanut harteilla, Bäcksbacka sanoo.

Tutustumiset opintoaloihin eivät jää vain pinnallisiin kierroksiin, vaan jopo-luokkalaiset pääsevät kokeilemaan alan opintoja ihan käytännössä. Vuoden aikana pyritään käymään lähes kaikki alat läpi, aina rakennusalalta parturikampaajan ammattiin.

Andrea Caudo itse innostui metallialasta.

– Kiinnostus alkoi siitä, kun sain hyvän numeron näytöstä. Lämmitettiin ja taivutettiin metallia, muistaakseni siitä tuli kynttilänjalka.

Caudo suoritti metallialan perusopinnot ja työskentelee tällä hetkellä Kilpilahdessa. Hän tekee kunnossapitotöitä ja valvoo tulitöitä. Seuraavaksi tammikuussa Caudolla on edessään varusmiespalvelus.

Porvoossa on tunnistettu, että pienluokkapaikkoja on vähemmän kuin niitä tarvitsevia. Andrea Caudoa pieni ryhmäkoko auttoi paljon.

– Täällä opiskelu oli erilaista. Sai olla rennommin, sanottiin että juokaa kahvia ja tehkää tehtäviä rauhassa, eikä ollut hälinää koko ajan, hän toteaa.

Luokanopettajat eivät vaihdu, vaan Bäcksbacka opettaa työparinsa Tuuli Louhisto-Suhosen kanssa samaa ryhmää koko vuoden. Hän painottaa oppilailleen sitä, että niin kauan kun he itse astuvat luokan ovesta sisään, hän pystyy auttamaan.

– Jos ei kotoa lähde liikkeelle, pelimerkit ovat vähissä, hän sanoo.

Korona-aika ja etätyöskentely on Bäcksbackan mukaan pahentanut tilannetta.

– Varmasti tulee olemaan entistä enemmän haasteita, eikä vielä edes tiedetä, miten se tulevaisuudessa näkyy.