Yhä useampi asunnoton on alle 25-vuotias – "Suurin osa palveluista on rakennettu heille, jotka selviytyvät arjestaan"

Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Robert Koski muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat tukea sosiaali- ja terveysalan byrokratiaviidakossa. Vusal Ibadzade/Unsplash

Jouni Lampinen

Yksinelävien nuorten asunnottomuus on lisääntynyt. Asunnottomana oli Suomessa viime vuoden lopulla 854 alle 25-vuotiasta.

Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Robert Koski liikkuu työssään kaduilla nuorten keskuudessa.

Ajankohtainen tilanne ei näytä hyvältä.

Koski arvioi erityisesti nuorten asunnottomuuden olevan kasvava ongelma Suomessa.

– Asunnottomien joukossa on yhä nuorempia, Koski kertoo.

Nuorten asunnottomien määrä kasvoi lievästi suurissa kaupungeissa keskimäärin sekä koko maassa.

Olen nähnyt, miten tärkeäksi koetaan, kun hallitsee elämää.

Robert Koski

Nuorten suhteellinen osuus asunnottomista on kasvanut merkittävästi, sillä asunnottomien kokonaismäärä laski vuodessa 259:llä.

Yksineläviä asunnottomia oli viime vuoden lopulla yhteensä 4 341.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on selvittänyt edelliset tilastotiedot.

Ara selvitti myös, että pitkäaikaisasunnottomien määrä oli 1 054 viime vuonna, lähes sata enemmän kuin vuotta aikaisemmin Suomessa.

Koski on projektipäällikkönä Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeessa, joka vaikuttaa Helsingin, Tampereen, Lahden ja Jyväskylän kaduilla.

– Teemme töitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Liikumme heidän omassa toimintaympäristössään kaduilla, sosiaalisella kärjellä.

– Emme työskentele pelkän asunnottomuuden parissa, vaan autamme kaikissa niissä asioissa, joissa ihminen tarvitsee apua tai tukea.

Koski kertoo, että hankkeessa tehdään töitä myös asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.

– Jotkut tarvitsevat apua vuokravelan kanssa tai muissa järjestelyissä, jotta he eivät menetä asuntoaan.

Helsingissä asuva Koski on huomannut senkin, että ihminen voi onnistua kääntämään uuden sivun elämässään ja saamaan asunnon, katon päänsä päälle.

– Kun ihminen saa vähäisiäkin onnistumisen kokemuksia, se kannattelee aika pitkällekin eteenpäin.

– Moni tarvitsee vahvistusta, jotta kykenee hoitamaan asioitaan. Olen nähnyt, miten tärkeäksi koetaan, kun hallitsee elämää sen sijaan, että olisi toiminnan kohteena tai uhrin asemassa.

– Ongelma on, että suurin osa palveluista on rakennettu heille, jotka selviytyvät arjestaan.

– Heille, jotka ovat sovituissa tapaamisissa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, Koski kuvailee.

Tukialus-hankkeen projektipäällikkö tuntee nuoria, jotka ovat epätodennäköisesti paikalla, jos ajasta on sovittu vaikkapa viikkoa aikaisemmin.

– Puhun ihmisistä, jotka voivat kärsiä mielenterveys- ja päihdeongelmista. Palvelurakenteemme kykenee vastaamaan heikosti heidän kohtaamiin haasteisiin.

Koski kulkee muiden työtovereidensa tavoin nuoren rinnalla tarvittavan matkan.

– Jos nuorta ei auteta, silloin tilanne yleensä vain pahenee ja pahenee.

Koski täsmentää, että nuorista puhuessaan hän viittaa nuoriin aikuisiin.

– Kun nuoren koko elämä, ihmissuhteet ja toimeentulo ovat kadulla, sieltä on hyvin vaikea päästä pois.

Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke ei ole ainoa nuoria tai vanhempia asunnottomia auttava taho. Työtä ja autettavia riittää, kasvavissa määrin, Koski tietää.

– Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta esimerkiksi nuoret asunnottomat kiinnittyvät paremmin tarjolla oleviin palveluihin.

– Asunto on perusoikeus.

Ja tässä kohtaa yleensä tärkeintä on, että on joku, joka kohtaa ihmisen kokonaisvaltaisesti, Koski painottaa.

– Rakenteet ovat pirstaloituneet monen luukun malliin, vaikka sitä onkin yritetty korjata.

Kun Tukialus-hankkeessa autetaan nuoria asunnottomia, niin samalla ratkotaan monia muitakin asioita, terveyteen liittyvistä kysymyksistä lähtien.

Kaduilla asuva voi yrittää kovasti löytää asuntoa, mutta eri tavoin elämässä eksyneenä saattaa lähteä purkamaan vyyhtiään väärästä suunnasta, Koski tietää.

Koski muistuttaa, että asunnottomia on joka lähtöön.

– Siellä on laaja kirjo erilaisia ihmisiä, hän jatkaa.

– Monet ihmiset tarvitsevat tukea sosiaali- ja terveysalan byrokratiaviidakossa, ammattilaisetkin tuskailevat järjestelmän kanssa.

Yhteiskunnan kannalta asunnottomuus on ongelma, jonka korjaaminen on perusteltua sekä inhimillisesti katsottuna että taloudellisesti.

– Yhteiskunnalle asunnottomuus on kalliimpaa kuin se, että sitä ei olisi.

Diakonissalaitos on lähes 155-vuotias yleishyödyllinen säätiö ja yhteiskunnallinen yritys.

Jyväskylässä Diakonissalaitoksen Tukialus-hanketta koordinoi Sovatek-säätiö.

Asunnottomuuskysely

Vain 223 kuntaa vastasi

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) lähetti syksyllä 2020

asunnottomuuskyselyn kaikille kunnille Manner-Suomessa.

Kyselyyn vastasi 223 kuntaa, vastausprosentti oli 76.

Asunnottomia oli 100 kunnassa.

Eniten nuoria ja yksineläviä oli asunnottomina Helsingissä (239), Turussa (107) ja Espoossa (93) viime vuoden lopulla.

Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana.

Selvityksessä esitetyt asunnottomien lukumäärätiedot ovat näennäisestä tarkkuudestaan huolimatta suuntaa antavia, sillä kuntien tiedonhankintamenetelmät ja arviointiperusteet eroavat toisistaan.

Lisäksi saman kunnan eri vuosina esittämät tiedot voivat vaihdella tarkkuustasoltaan.

Vuosittainen mielenilmaus

Asunnottomien yö

Asunnottomien yötä vietetään sunnuntaina 17. lokakuuta.

Suomessa on vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää Asunnottomien yön merkeissä.

Sen yleisenä tavoitteena on tukea jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon.

Asunnottomien yö on samalla Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan vuosittainen mielenilmaus.

Tänä vuonna tapahtuman yhteinen teema on Ulkopuolella – syrjäytynyt vs. syrjäytetty.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.