Puistot | Boulognen lehdon jalopuut halutaan pelastaa

Tamminiemen leirintäalueen ja Myllyharjun välisellä alueella Plagenin uimarannan länsipuolella sijaitsevan rauhoitetun Boulognen lehdon kunnostustyöt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta Lovarin Facebook-ryhmässä. Metsätyöt rauhoitetulla alueella ovat jakaneet mielipiteitä.

Loviisan kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman kertoi, että Loviisan kaupunki vuonna 2020 haki ja sai ympäristöministeriöltä Helmi-ympäristöohjelmaan kuuluvan 13 220 euron määrärahan Boulognen lehdon ja Panimonmäen kunnostukseen. Rahaa haettiin myös Bellanmäen paahderinteen ja Valkon frisbeealueen puuston kunnostukseen, mutta niille ei rahoja tällä kertaa myönnetty.

Boulognen lehdon suojelupäätös tehtiin vuonna 1995. Silloin Loviisan kaupunki haki ja sai vuonna noin 2 hehtaarin alueen suojelualueeksi. Tarkoitus oli erityisesti suojella alueen jalopuita, tammea, saarnia ja vaahteraa. Se merkittiin myös suojelupäätöksen tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Noin 25 vuoteen ei kuitenkaan juuri mitään tapahtunut jalopuiden suojelemiseksi, ja alue on vähitellen kasvanut yhä tiheämmäksi ja pimeämmäksi metsiköksi, jossa jalopuut ovat jääneet selvään vähemmistöön sekä alakynteen koivujen ja suurten mäntyjen varjoon. Nykyisellään Boulognen lehtoa ei oikein enää tohdi jalopuulehdoksi kutsua.

– Ennen Helmi-määrärahapäätöstä Ely-keskuksen edustaja kävi paikalla katsastamassa aluetta. Hän oli samaa mieltä ja totesi, että tälle (lehdolle) pitää tehdä tarvittavat kunnostustyöt, Bäckman kertoi.

On sanottu, että tammi kasvaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta.

Mona Bäckman, kaupunginpuutarhuri

Ely-keskuksen 20.4.2021 hyväksymän hoitosuunnitelman tavoitteena on ”vapauttaa tilaa jalojen lehtopuiden latvustolle kaatamalla mäntyjä ja koivuja sekä raivaamalla alikasvosta. Lisäksi torjutaan alueelle levittyviä vieraslajeja. Alueeseen rajautuvien asunkiinteistöjen rajalla poistetaan huonokuntoisia puita.”

Kunnostustyöt alkoivat viime viikolla. Lovarin käydessä paikalla lehdon harvat jalopuut oli merkitty ”Suojele - säästä” -nauhoilla. Suurin osa jalopuista oli alle ranteenpaksuisia harvalatvaisia nuoria puita, joukossa muutamia paksumpia puita, joiden harvat latvustot kärsivät Bäckmanin mukaan valon puutteesta.

– Erityisesti tammi on niin herkkä, että alhaalta ei saa tulla häiritsevää häiritsevää (kasvillisuutta tai puita), ja lisäksi ylhäältä pitää tulla riittävästi valoa, jotta tammi menestyy, Bäckman kertoi.

Lehtoalueella on noin 100-200 vuotta vanhoja yli 30-metrisiä puita, lähinnä mäntyjä ja koivuja sekä niiden puolivälin tasolle kasvaneita puita. Bäckmanin mukaan nyt halutaan varmistaa, että puolivälin puut voivat kasvaa häiriöttä, ja ottaa paikkansa aikanaan, kun suurimpien puiden elinkaari päättyy.

– Puiden elinkaaresta on sanottu, että tammi kasvaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta. Mänty voi elää 800-vuotiaaksi. Eli tässä tämänkin lehdon kierrossa puhutaan satojen vuosin perspektiivistä, Bäckman pohti.

–Tässä vaiheessa raivaamme varovasti pienempiä puita ja pensaita, jotta pääsemme tarkemmin näkemään mikä on puiden tilanne ja kunto. Jatkossa kunnostustöitä tehdään ehkä viiden vuoden välein, Bäckman arvio. Kaadetut puut jäävät suojelualueelle lahoamaan ja kaadetut risut haketetaan polkujen pohjan parannukseksi.

Lehdon kunnostusta ja arviointia tehdään myös turvallisuussyistä.

– Alueella on myös useita kaatumisvaarassa olevia suuria puita, ja niiden aiheuttamaa turvallisuusriskiä arvioidaan myös tässä, koska lehdon läpi kulkee useita kävelyreittejä, Bäckman kertoi. Joitakin suuria puita on alueella jo kaatunut, joista osa lähitalojen pihoille.