Vieraslaji: Loviisan merialueelta löytyi uusi simpukkalaji

Loviisan ydinvoimala on varautunut monenlaisiin simpukoihin, mutta arvioi, ettei uusi laji aiheuta ongelmia laitokselle.

Suomenlahdelta Loviisan edustalta löydetyt simpukat ovat olleet nelisenttisiä tai pienempiä. Markus Hartman
Arto Henriksson

Arto Henriksson

Uutta simpukkalajia löydettiin ensimmäiseksi Loviisan edustalta Rövarskärin saaren ja Skarvenin väylän väliseltä alueelta ja sittemmin Loviisan lahdelta ja Valkon satamasta. Myöhemmin myös Pyhtään munapirtistä ja Porvoon Svartbäckistä. Ensimmäisen löydön teki loviisalainen kalastaja verkoistaan. Hän lähetti näytteet ympäristökeskukseen

Löydetty simpukkalaji on kotoisin Meksikonlahdelta, mistä se on levinnyt eri puolille maailmaa vieraslajina. Ensimmäiset havainnot Itämereltä on tehty 2010 Kaliningradin alueella. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi arvioi Rangia cuneata -simpukan löytävän paikkansa rannikkovesien pohjaeläinyhteisöstä. Aiheesta kertoi ensin Yle.

Paksukuorinen Rangia cuneata -simpukka on Karibian lämpimistä vesistä levinnyt maailmalle todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana yli valtamerten. Sillä ei vielä ole suomenkielistä nimeä. Kaliningradin havainnon jälkeen sitä havaittiin seuravana vuonna 2011 Puolasta, sitten 2013 Liettuasta ja 2014 Saksasta. Sen jälkeen myös Virosta 2015 ja Ruotsista 2016.

– Tästä simpukkalajista tiedetään maailmalta, että se on hyvin nopea leviämään. Itämerellä sille ei ole oikein kilpailijoitakaan. Luultavasti se lisää kilpailua Itämeren oman liejusimpukan ja muiden pohjaeläinten kanssa, Lehtiniemi kertoi..

– Uudesta simpukasta voi tulla hyvä ravintokohde pohjaeläimiä syöville vesilinnuille, Lehtiniemi arvioi.

Simpukoiden kuori on paksu ja löydettyjen simpukoiden koko on vaihdellut noin 1–4 sentin välillä.

Ensimmäisten havaintojen löytöpaikasta on 15–16 kilometriä Valkon satamaan, joten on mahdollista, että simpukat ovat levinneet laivojen mukana muualta Itämereltä tai kauempaakin. Ensimmäiset löydöt tehtiin Rövarskärin saaren lähistöllä.

– Sitä on voinut olla jo pidempäänkin siellä, mutta vasta nyt tuli havaintoja. Toisaalta simpukka on kyllä niin erinäköinen kuin kotoisat lajit, että jos sitä olisi rannalle ajautunut, niin ilmoituksia olisi varmaankin jo tullut.

Itämerellä Puolan rannikon matalissa laguuneissa uusi simpukkalaji on paikoin yleistynyt valtalajiksi. Se tulee hyvin toimeen murtovedessä, mutta ei pysty lisääntymään makeissa sisävesissä.

Uusia simpukkalajeja on ilmestynyt Suomen vesille harvakseltaan. Itäisellä Suomenlahdella on havaittu vaeltajasimpukoita 1990-luvulta alkaen. Valesinisimpukoita on löydetty enimmäkseen myös samalta merialueelta.

Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee lähialueella, josta uutta simpukkalajia on löydetty. Lehtiniemi pitää sitä kuitenkin pienempänä riskinä voimalan jäähdytysputkistoille kuin muita alueen simpukkalajeja.

– Vaikka uusi simpukka on pehmeiden pohjien laji eikä koviin pintoihin kiinnittyvä, sen tiedetään tukkineen USA:ssa teollisuuden putkia. Ei toki ole yhtä todennäköistä kuin esimerkiksi vaeltajasimpukan tai valesinisimpukan putkistojen tukkiminen, jotka ovat kiinnittyviä simpukoita ja vieraslajeja, Lehtiniemi totesi.

Hästholmenilla ollaan apulaisjohtaja Thomas Buddaksen mukaan varautunut uusien vieraslajien ilmestymiseen alueelle.

– Vuonna 2003 tunnistettiin, että Loviisan voimalaitosta ympäröivälle merialueelle oli asettunut uusi vieraslaji, Valesinsimpukka (Mytilopsis leucophaeata).

– Aloitimme muutamaa vuotta myöhemmin eli 2007 tehostetun seurannan, jolla selvitetään muutoksia simpukoiden esiintymisessä voimalaitoksen lähialueella ja seurataan kehitystä erilaisiin pintoihin kiinnittymisessä, Buddas kertoi

– Seuranta perustuu simpukoiden määrän arviointiin eri syvyyksissä luonnonpohjilla, jotka edustavat eri lämpöoloja ja ilmentävät simpukan mahdollista levittäytymistä ja kannanmuutoksia merialueella. Viimeisimmän, eli vuoden 2020 tutkimusraportin mukaan emme ole havainneet kyseistä uutta lajia (Rangia cuneata -simpukkaa) seurantapaikosta, kertoi Buddas.

– Tietojemme mukaan kyseinen simpukkalaji ei samalla tavalla kiinnity pintoihin, kuten esimerkiksi Valesinisimpukka, vaan elää mieluummin meren pohjalla, kuten muut samaan lajiin kuuluvat paksukuoriset simpukat. Tämän hetken tiedon valossa emme usko uuden lajin aiheuttavan meille haasteita, Buddas arvioi.

– Olemme varautuneet simpukoihin samoin kuin esimerkiksi virtauksien myötä vedenottoaukolle ajautuvaan merilevään. Seuraamme järjestelmiä ja prosesseja jatkuvasti, ja suoritamme tarvittaessa niiden puhdistukset niin käynnin aikana kuin vuosihuolloissakin, Thomas Buddas kuvaili.

Loviisan ydinvoimalan tehoja varaudutaan alentamaan – merivesi on nyt liian lämmintä

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.