Lyhytterapiaa luonnossa liikkuen

Maria Paassola muutti perheineen pari vuotta sitten Helsingistä Loviisaan. Mittavan uran viestinnän ja markkinoinnin parissa tehnyt Maria oli jo sitä ennen päättänyt vähentää päivätöiden työmäärää ja panostaa opintoihin.

Viime kuussa hän valmistui ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Matka ihmisen mieleen on ollut kiintoisa, ja kokemusta terapeutin työstä hän on saanut viime kesästä lähtien. Lyhytterapiassa Mariaa viehättää eteenpäin, tulevaisuuteen suuntautuva ajattelutapa.

– Lyhytterapia kestää sen aikaa, jonka asiakas kokee sitä tarvitsevansa. Pallo on enemmän asiakkaalla, ja terapeutti on rinnalla kulkija, Maria sanoo.

– Toki terapeutin tehtävä on kysyä oikeat kysymykset, ja kartoittaa siten asiakkaan tilannetta. Yhdessä keskustellen asiakas löytää ja sanoittaa itselleen sopivan ratkaisun, hän kuvailee.

Olennaista ratkaisukeskeisyydessä on siis se, ettei pitäydytä menneissä tapahtumissa, vaan pääpaino on tulevassa. Kun haaste on selvillä, asiakas asettaa itselleen päämäärän, jonka saavuttamiseksi terapeutti tarjoaa työkaluja.

– Lähdetään tästä hetkestä kohti tavoitetta. Se lisää tutkitusti toiveikkuutta, Maria hymyilee.

Tärkeää on päästä pois negatiivisuuden kierteestä kohti toiveikkuutta.

Maria Paassola

Välillä edetään pienin, mutta konkreettisinkin keinoin eteenpäin. Komppi kääntyy kuin itsestään.

– Kuuntelen tarkkaan asiakkaan toiveita, ja teemme yhdessä toimintasuunnitelmaa. Ensimmäinen askel otetaan jo samana päivänä. Tärkeää on päästä pois negatiivisuuden kierteestä kohti toiveikkuutta.

Opintojen lopputyönä Maria Paassola kehitti terapiaa ja luonnossa liikkumista yhdistävän terapiamuodon. Onhan Loviisan ja Porvoon seudulla mitä upeampia paikkoja, jonne mennä asiakkaan kanssa. Marian kehittämä uusi terapiamuoto on herättänyt kiinnostusta alan julkaisuissakin.

– Jonkin verran tämän tyyppistä lyhytterapiaa on tarjolla, mutta yllättävän vähän. Viime syksystä lähtien olen tarjonnut tätä palvelua, ja saanut siitä paljon hyvää palautetta, Maria hymyilee.

Tutkimusten mukaan ihmisellä on 50 prosenttia pienempi riski sairastua lievään psyykkiseen sairauteen, jos hän liikkuu luonnossa vähintään kerran viikossa. Luonnossa on myös materiaaleja, joita voidaan käyttää lyhytterapiassa. On hiekkaa tai lunta, joihin voi halutessaan piirtää tai kirjoittaa. Kivet, lehdet, polut ja pensaat voivat toimia terapiakeskustelun apuna. Luonnosta löytyy myös symboliikkaa.

– Saatan kysyä, että mitä hyvää tulee tilalle, kun tämä haasteesi, eli suuri kivi siirtyy syrjään. Voimme yhdessä katsella merelle, eli tulevaisuuteen ja jutella sen näkymistä, Maria kuvailee.

Luontoterapiassa kävellään rinnalla ihan konkreettisesti. Maria on huomannut, että asiakkaan on helpompi puhua, kun katse on samaan suuntaan ja jaetaan yhdessä kevyt liikunta ja luontokokemus. Asiakas-terapeutti-suhde on tasa-arvoisempi.

– Myös hämärässä kulkeminen tuo tiettyä yhdessä olemisen tunnetta. Sekin voi helpottaa asioista puhumista. Silloin pitää tietysti olla valaistu reitti, että nähdään mihin astutaan.

Maria huomauttaa, että liikunta on tärkeä lisä tässä terapiamuodossa, mutta se ei saa olla pääasia. Ei ole tarkoitus, että puuskutetaan menemään, vaan liikutaan kullekin sopivaa tahtia maaston mukaan. Maria on todennut, että alkuun asiakas saattaa lähteä luontoliikuntaterapiaan sykemittaria vilkuillen ja rivakasti liikkuen. Tahti rauhoittuu ja kireys katoaa, kun mieltä painava ongelma asettuu uomiinsa.

– Terapiassa ei tarvitse aina edes liikkua kovasti. Riittää, että istumme vaikka alas katsomaan kaunista maisemaa. Siinä on hyvä yhdessä pohtia ratkaisuja ongelmiin, Maria toteaa.

Hän on huomannut, että kehonkieli kertoo terapeutille paljon.

– Usein tiedän terapiakäynnin jälkeen, milloin asiakas sanoo, että terapia on tehnyt tehtävänsä.

Maria kohtaa asiakkaitaan korona-aikana myös Zoom-yhteyden välityksellä. Heitä on ollut Rovaniemeltä Etelä-Suomeen saakka. Korona-aika näkyy asiakaskunnassa. Poikkeusaika on ahdistanut vähän kaikkia.

– On pienten lasten vanhempia, sinkkuja, opiskelijoita tai juuri perheen perustaneita. Jokainen on yksilö, ja hänen tilannettaan täytyy kunnioittaa. Onhan se aina myös terapeutille vähän jännittävää, kun uusi asiakas on vastassa. Luottamuksellisen suhteen luominen on tärkeää, Maria pohtii.

Hän painottaa lyhytterapian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lyhytterapia voi vähentää monivuotisen kuntoutusterapian tarvetta tai estää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen. Lähetettä tai diagnoosia ei tarvita.

– Lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa, eikä merkintöjä käynneistä jää esimerkiksi Omakantaan, Maria huomauttaa.