Ulkomailta maaseudulle: ”Lapinjärvellä on hyvä draivi päällä”

Miksi kaikista maailman kolkista juuri Lapinjärvi valikoitui maailman metropoleissa asuneen naisen kodiksi?

Tiina on rohkea sisustaja. Hän käyttää värejä ja sekoittaa mielellään uutta ja vanhaa. Teija Varis

Teija Varis

Lähes koko aikuisikänsä ulkomailla asunut matkailualan moniosaaja, yritysluotsi Tiina Reijonen muutti viime syksynä Lapinjärvelle historiallisesti merkittävään Annelundin taloon.

Reijosen muuttotarina alkaa kehkeytyä keväästä 2019, jolloin hän oli sopinut tapaamisen Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikan kanssa. Reijonen oli lähtenyt matkaan Porvoosta – missä hän tuolloin asui – hyvissä ajoin, ja saapui Lapinjärvelle parikymmentä minuuttia etuajassa.

– Kun nousin kuutostien rampilta ensimmäistä kertaa ylös, olin ihan ihmeissäni, että mihin minä oikein olen tullut. Rakastan vanhoja puutaloja ja kyläidylliä. Kiertelin ja katselin Lapinjärven kylää ja ihastuin, Reijonen muistelee.

Hän oli vaikuttunut myös tapaamisesta kunnanjohtaja Heikan kanssa.

– On lottovoitto pienelle kunnalle, että kunnanjohtajana on energinen ja kehitystä eteenpäin vievä voimahahmo. Olen tehnyt yhteistyötä monien kuntien kanssa ja nähnyt myös sen, millaisella johtamisella asiat jäävät jankkaamaan, hän sanoo.

Tarinan mukaan venäläissyntyinen kauppias Ivan Tarasoff on rakennuttanut Annelundin vanhemmilleen asuinrakennukseksi vuonna 1800. Teija Varis

Lapinjärveläisiin yrittäjiin Reijonen pääsi tutustumaan seminaarimatkalla, jossa hän oli puhumassa verkostoitumisesta. Sitten kesäkuun 3. päivä Reijosen puhelin soi. Linjoilla oli henkilö, johon Reijonen oli tutustunut seminaarimatkalla. Hän kertoi, että on muuttamassa Loviisaan ja vuokraamansa talo Lapinjärvellä tulee myyntiin.

– Pyysin lähettämään kuvan talosta. Kun sain kuvan Annelundista, minulle tuli tunne, että haluan tuonne. Seuraavana päivänä ajelin katsomaan taloa, ja sitä seuraavana päivänä minulla oli jo sopimus kiinteistönomistajan kanssa, että voin asua aluksi vuokralla ja ostaa talon myöhemmin, Reijonen kertoo.

Niin yritysten sparrausapuna ja yritysluotsina kuin kuntien matkailunkehitysprojekteissa työskentelevästä Reijosesta tuli lapinjärveläinen. Myös kunnan kanssa on yhteistyökuvioita.

Kun kunta ryhtyi kartoittamaan Resurssiviisaat-projektissa kirjaston yläkerran käyttöä, Reijoselta pyydettiin laskelmia ja toimintakonseptia. Vastaavanlaisia projekteja hän on tehnyt aiemmin myös Porvoon kanssa sekä matkailustrategiaa Loviisan kanssa.

– Näissä kehittämisprojekteissa pitää puhua myös rahasta, jotta saadaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, ja se on minun ydinosaamistani, hän kertoo.

Reijonen on mukana myös Lapinjärven asumiskokeilu-projektissa. Siinä etsitään kohteita ja taloja, missä maalla asumisesta kiinnostuneet voivat kokeilla asumista ensin vuokralla ja päättää sitten, onko se heidän juttunsa.

Reijosen mukaan Lapinjärvi kiinnostaa ja tulijoita olisi paljon. Kiinnostuneista monet asuvat pääkaupunkiseudulta, mutta tulijoita on myös Pohjois-Suomesta ja yksi paluumuuttaja ulkomailtakin.

– Lapinjärvi on Helsingin kainalossa, se on valttikortti. Sijainti on muutenkin hyvä, sillä lähietäisyydellä ovat myös Loviisa, Kotka, Kouvola ja Porvoo, hän sanoo.

Lapinjärvi on selkeästi maalla, kauniissa maaseutuidyllissä, mutta silti lähellä kaikkea.

– Pieni, dynaaminen ja hyvin kehittyvä kunta, jossa on hyvä draivi päällä, hän summaa.

Uutena lapinjärveläisenä Reijonen ei ajattele ainoastaan, mitä hän kunnalta saa, vaan myös sitä, mitä voi itse kunnalle tarjota.

– Katson asioita siitä kulmasta, että mitä minä voisin tälle yhteisölle tarjota, mikä minun panokseni yhteisön hyväksi tai kunnan kehitykselle voisi olla. Puuttuuko täältä jokin tuote tai palvelu, ja jos puuttuu, niin voisinko minä olla avuksi oli se sitten liiketoimintaan pohjautuvaa tai vapaaehtoistyötä.

Annelund on sisältä valoisa ja ikkunoita on paljon, keittiössäkin neljä, Tiina kertoo. Teija Varis

Reijosen ensimmäinen, vielä hieman vajaa vuosi lapinjärveläisenä on sujunut hyvin.

– Täällä saa elää rauhaisaa maalaiselämää, mikä sopii tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni oikein mainiosti.

Yllätyksiäkin ensimmäinen vuosi on tuonut. Kuten sen, miten helposti lähestyttäviä lapinjärveläiset ovat.

– He tervehtivät, ottavat kontaktia ja ovat äärettömän avuliaita. Jos on joku ongelma, niin aina löytyy joku, joka osaa auttaa. Lapsetkin moikkailevat, molemmilla kotimaisilla kielillä, iloitsee kaksikielinen Reijonen.

Vuoden aikana on tullut myös pieniä pettymyksiä. Ne liittyvät liikenteeseen.

– Julkiset liikenneyhteydet Porvooseen ja Helsinkiin ovat niin heikot, että täällä asuvalla on melkein pakko olla auto. Se on suuri haaste, jos Lapinjärvelle halutaan ekologisten arvojen mukaan eläviä ihmisiä, eikä täältä pääse julkisilla käymään Helsingissä töissä, hän sanoo.

Tiina Reijonen ja kymmenvuotias Nelly-koira ovat jo tuttu näky Lapinjärvellä. Teija Varis

Myös Lapinjärven liikennekäyttäytyminen on yllättänyt.

– Tämä on pieni kylä, jonka teillä liikkuu koululaisia ja vanhuksia. Mutta autoilla ajetaan niin keskustassa kuin sivuteilläkin tosi lujaa. Nopeusrajoituksista ei välitetä, eivätkä hidasteetkaan hidasta. Se on vaarallista ja lainvastaista. Tajutaanko asian vakavuus vasta, kun jonkun lapsi kuolee, hän kysyy.

Asiaa ei voi Reijosen mukaan kuitata sanomalla, että ”pojat ovat poikia”.

– Se antaa viestin, että tuntuu olevan hyväksyttyä käytöstä ajaa mopoilla kevyenliikenteen väylällä, jossa mopolla ajaminen on kielletty. Tai ajaa keskellä kylänraittia kilpaa viritetyillä mopoilla ilman valoja yöaikaan.

Reijonen korostaa, että hänellä ei ole mitään mopoja ja mopoilijoita vastaan. Päinvastoin, onhan hän motoristi itsekin.

– Mutta minulle iskostettiin jo nuorena päähän se, että jokaisen pitää noudattaa liikennesääntöjä, eikä ajaminen saa häiritä muita. Minusta ne ovat käyttökelpoisia sääntöjä edelleen, hän hymyilee.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.