Ankkuritiimissä ammattiauttajat yhdistävät Porvoon ja Loviisan seudulla voimansa, jotta ongelmat eivät olisi pääroolissa nuoren elämässä – kysyntää on hurjasti enemmän kuin tarjontaa

Ankkuritoiminnalla edistetään nuorten hyvinvointia ja ehkäistään rikoksia. Tavoitteena on, että jatkossa tiimeistä olisi aiempaa enemmän apua myös koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Outi Paappanen

Ulla Mether

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ankkuritoiminta on nyt täydessä vauhdissa, kertoo ennalta estävän toiminnan ryhmänjohtaja, rikosylikonstaapeli Varpu Saapunki Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Ankkuritoiminta on eri alojen ammattilaisten varhaisen vaiheen yhteistyötä, jonka kautta tarjotaan apua alle 15-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on ennalta ehkäistä rikoksia ja saada nuorille apua.

Toiminta käynnistyi 2000-luvun alkupuolella Hämeenlinnassa, ja mallista on tehty valtakunnallinen. Itä-Uudellamaalla toimintaa on valmisteltu viime vuodesta.

Ankkuritoiminta nousi esiin myös helmikuussa, kun opetusministeri Jussi Saramo (vas.) julkisti kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisen toimenpideohjelman. Ohjelman mukaan ankkuritiimit halutaan vahvemmin mukaan koulun toimintaan.

Ankkuritiimeissä poliisi, nuorisotoimi, terveystoimi ja sosiaalitoimi varmistavat yhdessä, että nuori saa tarvitsemaansa apua. Jatkossa tiimiin voitaisiin kutsua myös opetustoimen edustaja.

Ankkuritoimintaan etsitään nuoria, joiden katsotaan hyötyvän toiminnasta, kertoo rikosylikonstaapeli Varpu Saapunki. Tällaisia ovat esimerkiksi eri tavoin oireilevat nuoret, jotka eivät saa tai joille ei vielä ole tarjottu apua ja palveluja.

Poliisilaitoksella tiimiin etsitään asiakkaita alle 15-vuotiaiden rikollisesta teosta epäiltyjen joukosta. Nuori voi päätyä ankkuritapaamiseen myös esimerkiksi sosiaalitoimen, nuorisotoimen tai huoltajan yhteydenoton kautta.

Kysyntä on suurempi kuin mitä pystymme tarjoamaan.

Rikosylikonstaapeli Varpu Saapunki

Tiimiin kuuluu pysyväisjäseninä poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja ja ennalta estävän toiminnan vanhempi konstaapeli. Lisäksi mukaan kutsutaan tarpeen mukaan paikallisia asiantuntijoita esimerkiksi nuoriso-, terveys- tai sosiaalitoimesta.

Saapungin mukaan alle 15-vuotiaita rikollisesta teosta epäiltyjä on ollut Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella vuosittain noin 800. Esimerkiksi viime vuonna heitä oli itäisen ankkuritiimin eli Porvoon, Askolan, Loviisan, Lapinjärven ja Sipoon alueella yhteensä 118.

Alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen lukumäärä on viiden vuoden aikana vähentynyt Loviisassa ja Askolassa ja kasvanut Porvoossa ja Sipoossa.

Vuonna 2021 huhtikuun puoleen väliin mennessä itäinen ankkuritiimi oli tavannut 24 nuorta.

– Rehellisesti voin myöntää, että kysyntä on suurempi kuin se, mitä tällä hetkellä pystymme tarjoamaan, Saapunki toteaa.

Tällä hetkellä tiimitapaamisia on pääsääntöisesti kerran viikossa eli yksi päivä viikosta on jyvitetty ankkuritiimien toimintaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.

– Tuolloin pystytään tapaamaan 2–3 nuorta huoltajineen maksimissaan perheineen. Eli muutamia henkilöitä per ankkuritiimi viikossa, Saapunki sanoo.

Itä-Uudellamaalla on yhteensä kahdeksan ankkuritiimiä.

Ankkuritoiminta on vapaaehtoista ja sille on oltava suostumus niin nuorelta kuin hänen huoltajiltaan. Tapaamisessa pyritään luomaan nuoren tilanteesta mahdollisimman syvä ja laaja kuva.

– Siinä katsotaan, mitä palveluita tämä nuori mahdollisesti tarvitsee vai tarvitseeko mitään, Saapunki sanoo.

Tapaamiskertoja on yleensä yksi. Nuori voi jatkaa tapaamisia omassa kunnassaan.

Poliisi tilastoi, syyllistyvätkö ankkuritapaamisessa käyneet nuoret kahden kuukauden aikana uudestaan epäiltyyn rikolliseen tekoon. Poliisin roolina ankkuritapaamisessa on tämän estäminen. Palveluihin ohjaamisen lisäksi halutaan viestiä siitä, että teoilla on seuraukset, vaikka rikosoikeudellista vastuuta ei alle 15-vuotiailla vielä ole. Korvausvastuu koskee kaiken ikäisiä.

Tapaamisessa keskustellaan vapaamuotoisesti siitä, mitä voitaisiin jatkossa tehdä, etteivät hankaluudet olisi pääroolissa nuoren ja perheen elämässä.

– Moniammatillisen yhteistyön avulla pystytään hakemaan niitä juurisyitä, kun ammattitaitoa on laajasti. Voidaan pohtia, onko esimerkiksi taustalla joku asia, jossa terveystoimi voisi auttaa ja johon ei olla aiemmin tartuttu.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi tarkkaavaisuuden häiriöt, jotka ovat jääneet diagnosoimatta.

Rikosylikonstaapeli Varpu Saapungin mukaan ankkuritapaamisissa käyvien nuorten tausta on hyvin vaihteleva. Osalla on kontollaan epäily pikkunäpistyksistä tai törkeistä rikoksista. Rikosnimike ei ole ratkaiseva tekijä tiimin tapaamiseen kutsumisessa.

– Rikosnimikettä enemmän vaikuttaa se, onko voimakkaasti oireilevalla nuorella jo laajasti tukitoimet käytössä. Jos ei, niin silloin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että hän saa oikenalaista apua ja lähdemme viemään asiaa viemään eteenpäin, Saapunki sanoo.

– Tärkeintä on asiakkaita valittaessa arvioida, että kyseessä on sellainen nuori, jolle ankkuritoiminnasta on hyötyä. Että se hyöty olisi kaikista suurin ja saataisiin katkaistua se rikos- tai päihdekierre tai joku muu ongelma, joka nostaa päätään.

Kommentoi

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Loviisassa sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.