Loviisan viime vuoden talouden pelastivat koronatuet, harkinnanvarainen avustus ja omat toimenpiteet

Vuosi 2020 jää historiaan poikkeuksellisena ja synkkänä, mutta Loviisan kaupungille ei kuitenkaan taloudellisesti katastrofaalisena.

– Hyvään tulokseen vaikuttivat erityisesti kaupungin talouden tasapainottamisohjelma toimenpiteineen ja valtion jakama koronatuki, totesivat kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom ja talouspäällikkö Fredrik Böhme kaupungin tilinpäätösinfossa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tom Liljestrand totesi, että viime vuosi oli raskas.

– Tilanne oli vaikea vuonna 2019, kun tehtiin budjettia vuodelle 2020. Oli tulossa miinusbudjetti ja talous näytti huonolta.

Sen jälkeen tuli hänen mukaansa usieta onnistumisia.

– Osin valtion avulla, osin omilla toimilla, joita tehtiin myös paljon.

Valtio tuki koronavuonna kuntia avokätisesti.

Hän huomautti, että henkilöstö on ollut kovilla.

– On jouduttu säästäämään ja hoitamaan koronaa, mutta on onnistuttu pärjäämään suhteessa paremmin kuin kunnat keskimäärin.

Kaikki koronavirusepidemian negatiiviset vaikutukset kuntatalouteen eivät ehtineet toteutua vielä vuonna 2020.

– Valtio tuki koronavuonna kuntia avokätisesti. Kansakunnalla ja maailmalla on kuitenkin mittava koronalasku maksettavana, mikä tulee lähivuosina näkymään taloudellisena ahdinkona, totesi Jan D. Oker-Blom.

– Kaupungin osalta vuosi 2020 katkaisi parin erittäin heikon talousvuoden putken. Pahimman voidaan ajatella olevan tältä erää takana, vaikka koronavirusepidemian luoma epävarmuus tulee meilläkin vaikuttamaan vielä jonkin aikaa.

Talouspäällikkö Fredrik Böhme kertoi, että Loviisan talous onnistuttiin viime vuonna kääntämään budjetoidusta 3,5 miljoonan euron alijäämästä 4,2 miljoonan euron ylijäämään, koska valtionosuudet kasvoivat merkittävästi ja verotulot eivät vähentyneet kuten keväällä 2020 vielä pelättiin.

Harkinnanvaraista tukea Loviisa sai viime vuonna sillä perusteella, että tulos on ollut useana vuotena alijäämäinen eli kyse ei ollut pelkästään koronaan liittyvistä tuista.

Yhteisöverotulojen alentuminen on pysähtynyt, ja uusien investointien perusteella voi ennustaa tulojen kasvua lähivuosina.

Kaupunki teki myös runsaasti omia toimia talouden tasapainottamiseksi. Henkilöstömenoja saatiin supistettua tehtävien uudelleenjärjestelyn ja lomautusten avulla.

– Henkilökunnan jaksamista tiukassa tilanteessa onkin erityisesti kiitettävä. Lisäylpeyden aihe on, että säästötoimien ja koronavuoden ohella pystyimme vielä vähentämään sairausperusteisten poissaolopäivien määrää, sanoi Jan D. Oker-Blom.

Osa kaupungin tämän vuoden ylijäämästä on kuitenkin keinotekoista, sillä omaisuutta myytiin mittavasti. Kaupunki muun muassa myi 19 vuokraamaansa kesämökkitonttia vuokralaisille.

– Kesämökkitonttikauppojen määrä yllätti positiivisesti. Tonttien myyminen on strategisesti järkevää, vaikka se onkin kertaluontoista. Pitkällä aikavälillä kaupungin talouden tasapaino ei voi kuitenkaan perustua omaisuuden myyntiin, muistutti Jan D. Oker-Blom.

Positiivinen asia Loviisassa on se, että asukasluvun lasku on saatu lähes pysäytettyä.

Fredrik Böhme kertoi, että viime vuonna asukasmäärä pieneni 24 henkilöllä, edellisvuonna 120:llä ja sitä edellisenä vuonna yli 200:lla.

Viime vuonna syntyi noin sata lasta ja noin 200 henkilöä kuoli, mutta Loviisaan muutti noin 50 henkilöä enemmän kuin lähti pois. Muuttajat ovat yleensä pitkälti nuormpaa väkeä, joka tasapainottaa kaupungin ikärakennetta.

– Vieläkin enemmän pitäisi tehdä kaupungin houkuttelevuuden ja asumistarjonnan suhteen.

– Positiivinen nettomuutto ei vielä korvaa väestön luonnollista vähenemistä. Muuttovoittoa tulee siksi vahvistaa entisestään, jotta veropohja ei heikkene, sanoi Oker-Blom.

Haasteita riittää myös työttömyyslukujen kääntämisessä toiseen suuntaan. Nyt Loviisassa on Uudenmaan pahimmat työttömyysluvut.

– Suunnilleen joka kuudes loviisalainen työikäinen on työtön tai lomautettuna, Huolestuttavaa on myös se, että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, sanoi Fredrik Böhme.

Toisaalta kyse on rakenteellisesta ongelmasta, sillä avoimia työpaikkoja on runsaasti.

Kunnallisverotulot asukasta kohti nousivat viime vuonna hieman edellisvuodesta, vaikka työttömien määrä lisääntyikin.

Vuoden 2020 tilinpäätöstä käsitellään kaupunginhallituksessa maanantaina 29. maaliskuuta.

Tieto

Loviisan tilastoja

Loviisan asukasmäärä oli 15 098 vuonna 2017. Seuraavana vuonna määrä oli 14 894 ja vuonna 2019 asukkaita oli 14 777. Viime vuonna määrä oli 14 748.

Asukkaista ruotsinkielisiä oli 8 948 vuonna 2017. Vuonna 2019 heidän määränsä oli 5 978.

Lainakanta asukasta kohti oli 2 365 euroa vuonna 2017. Viime vuonna se oli 5 721 euroa.

Tilikauden ylijäämä vuonna 2020 oli 4,2 miljoonaa euroa. Edellisen kerran plussalla oltiin vuonna 2017.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut