Meillä on edelleen paljon taloyhtiöitä, joissa ulko-ovi ei avaudu automaattisesti, hissin ovi on raskas ja ulko-ovelta hissille on käveltävä monta rappua. Jos yhden näistä korjaa, ei se paljoa auta rollaattorilla kulkevaa ikäihmistä pääsemään ulko-ovelta kotiin asti, muistuttaa Porvoon Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Marika Sipilä.
Esteettömyyteen tulisi hänen mukaansa kiinnittää enemmän huomiota, kun yhä vanhemmat ja huonompikuntoisemmat ihmiset asuvat ja pärjäävät pidempään kotona ja liikkuminen omin voimin uloskin onnistuu.
– Esteettömyys ei saisi olla vain näennäistä, vaan sen tulisi perustua suunnitelmalliseen toteutukseen niiden ihmisten näkökulmasta, jotka sitä todellisuudessa tarvitsevat.
Sipilä kertoo seuraavassa esteettömyyteen liittyvistä asioista.
Useampi vuosi sitten olin itse erään taloyhtiön hallituksessa, kun siellä päätettiin teettää esteettömyysremontti ARAn avustuksen turvin. Yhtiön kadunpuoleiset ulko-ovet automatisoitiin, hissit uudistettiin automaattiovilla varustetuiksi ja alaovilta hissitasanteelle pääsyä varten asennettiin kevyt kerroshissi. Mutta kuinkas sitten kävikään.
Käyttöönottovaiheessa järjestettiin asukkaille käyttöopastus.
Paikalle ilmestyi kaksi ikäihmistä hallituksen lisäksi. Näitä ikäihmisiä talossa oli 40 asunnosta yli 70 prosenttia. Toisella opastettavista oli rollaattori ja toisella keppi.
Kun opastuksen lopuksi heidän piti yksin kokeilla kevythissin toimintaa alaovelta hissitasanteelle, tulikin eteen tenkkapoo. Kyllä laitteet toimivat, jos käyttäjä osaa niitä käyttää. Mutta jos kevythissin käyttö vaatii monta eri vaihetta, erillisen avaimen ja liikkuu vain nappia koko ajan painamalla, saattaa käyttö jäädä pelkäksi haaveeksi.
Ymmärsin, että asennuksen jälkeen laitetta on lähinnä käyttänyt määräaikainen tarkastaja.
Jos kevythissi olisi jätetty asentamatta, ei yhtiö olisi saanut esteettömyysavustusta ja koko hissiuudistus olisi voinut jäädä toteutumatta.
Kun kevythissi asennettiin, jäivät kulut yhtiön osalta pienemmiksi, mutta suosittiinko näin enemmän liikuntakykyisiä osakkaita kuin esteettömyyttä kaipaavia.
Toki kaikki hyötyivät paremmasta ja toimivammasta hissistä ja automaattiovesta. Mutta en tiedä miten nämä tehdyt esteettömyystoimet ovat lisänneet hissin käyttöä esimerkiksi rollaattorilla kulkevien osalta.
Lopuksi huomio automaattiovista. Näiden aukeaminen yhtäkkiä ja nopeasti on saanut muutamankin ikä- sekä myös ei-ikäihmisen varpaat mustaksi, kun varoitusta oven äkillisestä avautumisesta ei heti asennettu. Uskoisin, että tänä päivänä tämä asia on huomioitu.
Esteettömyysremontteja tehdään, jotta ihmisillä oli helpompi liikkua paikasta A paikkaan B. Se, miten tämä realistisesti toteutetaan, vaatii pohjaksi hyviä suunnitelmia ja tarkkaa perehtymistä todellisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kun avustusta on tähän ARAlta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) saatavissa, se kannattaa hyödyntää.