Merta pitkin kulkivat niin kauppiaat kuin salakuljettajat – uutuuskirjassa itäisen Suomenlahden saariston elämää

Kirjassa on myös paljon vanhoja valokuvia. Tässä tytärsaarelaiset pojat soutamassa Suursaari-laivaa vastaan vuonna 1936. Kymenlaakson museo

Suomenlahti on ollut aina tärkeä kaupan valtaväylä, joka on vaikuttanut elämään itäisten alueiden karuilta saarilta Pietariin, Tallinnaan ja Suomen rannikkokaupunkeihin, myös Loviisaan, saakka.

Merelliseen historiaan erikoistuneen tietokirjailijan Johanna Pakolan kirjoittama teos Vaarallisilla vesillä – Salakuljetusta ja seprakauppaa Suomenlahdella kertoo saariston asukkaiden arjesta ja kekseliäisyydestä ankaran luonnon ja yhteiskunnallisten mullistusten armoilla.

Pakola keskittyy John Nurmisen Säätiön kustantamassa teoksessa kuvaamaan saariston elämää itäisen Suomenlahden ulkosaarilla ja osin myös sen rannikolla 1800-luvun jälkipuolelta toiseen maailmansotaan asti. Mukana ovat muun muassa Suursaari, Tytärsaari ja Lavansaari.

Vaarallisilla vesillä kertoo ulkosaariston eristäytyneestä ja lähes omavaraisesta elämästä. Tekstin rinnalla kulkevat valokuvat avaavat ikkunan saaristolaisten arkisiin askareisiin.

1860-luvun lopulla itäisellä Suomenlahdella liikuttiin lähinnä tarpeen sanelemana. Meri antoi elannon kalastajille, hylkeenpyytäjille, luotseille ja monille muille.

Vaikka ulkosaaristossa elettiinkin syrjäisissä pienyhdyskunnissa, tärkeänä kauppakumppanina toimi Viro. Sen kanssa käytiin seprakauppaa vuosisatojen ajan.

– Seprakaupassa saaristolaiset vaihtoivat kalan ennen kaikkea viljaan, mutta myös muihin hyödykkeisiin. Silakat ja hylkeenrasva vaihtuivat esimerkiksi voihin, kananmuniin ja vehnäsiin, kirjailija Johanna Pakola kertoo kirjan esittelytekstissä.

– Kasvava, loistelias Pietari ja kansainvälinen Viipuri toimivat myös luontaisina saaristolaisten kauppakumppaneina.

Vaarallisilla vesillä -teoksessa kuvataan myös salakuljettajien kieltolain aikana kukoistavaksi kasvanutta liiketoimintaa. Suomenlahdella tehtiin laitonta kauppaa etenkin pirtulla.

– Alkoholin ja päihteiden salakuljetus ei kuitenkaan päättynyt kieltolain kumoamiseen. Alkoholia, savukkeita ja nykyään myös monia huumaavia aineita salakuljetetaan edelleen merillä, Pakola toteaa.

– Erona aiempaan on, että pienet pirtuveneet ovat vaihtuneet suuriksi kauppa- ja matkustajalaivoiksi, joilla laittomia tuotteita pyritään salakuljettamaan Suomeen.

Pirtukuskien lisäksi laittomuuksia harrastivat ”gulashit”, mustan pörssin salakuljettajat. Lastina saattoi olla esimerkiksi mattoja tai jalokiviä. Osa kuljetti pakolaisia joko Suomeen tai lahden vastapuolelle.

Kirja kuvaa myös saaristolaisten selviytymistä sotien mellastuksessa. Sotien välinen aika kului Pakolan mukaan ulkosaarilla melko normaalin elämän merkeissä.

– Saaristolaiset alkoivat ajan mittaan saada lisätuloja matkailusta, kun ulkosaarista tuli suosittuja matkakohteita ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Saarten elämä kuitenkin muuttui toisen maailmansodan seurauksena. Suomenlahti täyttyi merimiinoista ja asukkaat pelkäsivät turvallisuutensa ja kotisaariensa puolesta.

– Rauhanehtojen myötä Suomi menettikin ulkosaaret Neuvostoliitolle.

Näin satojen vuosien ajan jatkunut saaristolaiselämä päättyi noilla saarilla. Vanha kauppakumppani Pietari jäi rajan taakse ja kalavesien menetyksistä aiheutui saaristolaisille merkittävää haittaa.

– Itäisen Suomenlahden saaret tyhjenivät ja nykyään niillä elää enää kourallinen ihmisiä, Pakola toteaa.

– Saarten elämässä on kuitenkin ehkä vähitellen kääntymässä uusi lehti, ja näiden ulkosaarten lumo tekee uutta tulemistaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.