Moottorikelkka venäjäksi on loviisalaisen Pauli Ahvosen keksimä sana – virallinen hyväksyntä saatiin 50 vuoden jälkeen

Loviisalainen Pauli Ahvonen keksi 70-luvulla uuden sanan venäjäksi. Siitäkin huolimatta, että hän ei tuolloin osannut vielä venäjää, mutta hänellä oli suuri motivaatio sen opiskeluun.

Viime syksynä hän sai tämän itse luomansa sanan hyväksytyksi venäjän kielen viralliseen sanakantaan. Asiaan tuli syksyllä vahvistus Moskovasta.

Sana, jonka Ahvonen kehitteli venäjäksi on lumessa kulkija eli snegohod. Sanan hän keksi jo vuonna 1971, jolloin hän sattumien summana oli Moskovassa esittelemässä kanadalaisen Bombardierin moottorikelkkoja 19. tammikuuta.

– Sana on rakennettu Venäjän sanasysteemin mukaan. Se ei ole lainasana tai mitenkään tehdyn oloinen, Ahvonen kertoo.

Hän osaa hyvin suomen ja ruotsin lisäksi muun muassa saksaa ja englantia, mutta venäjää vain alkeistasolla. Siitä huolimatta hän kehitteli sanan, jonka päätyminen viralliseen sanakantaan vasta nyt, on oma tarinansa ja se huipentuu tasan 50 vuotta sitten pidettyyn tilaisuuteen.

70-luvun alussa Pauli Ahvonen oli töissä Ruotsissa Tukholmassa.

– Siellä oli Bombardien ensimmäinen toimisto Euroopassa. Nykyään Bombardie Snowmobiles kulkee nimellä BRP ja sillä on moottorikelkkatehdas Rovaniemellä.

– Asuin Tukholman esikaupungissa. Minulla oli tietysti oma moottorikelkka ja olin hulluna ajamiseen. Yhtenä pyhänä lähdin jäälle ajamaan. Näin kaukana pisteen, että siellä istuu joku pilkillä. Ajattelin, että hänen täytyy olla joko suomalainen tai venäläinen. Hän oli venäläinen.

Mies sattui olemaan Ladoja valmistavan Avtoexport-tehtaan johtaja, jonka asemapaikka oli Ruotsi. Hän alkoi kysellä Ahvoselta lisätietoja kelkasta.

– Hän sanoi, että tuommoisia me tarvitsemme. Sanoin, että mielellään myydään.

Ahvosella oli mielessä se, että Venäjällä jos missä on kelkoille tarvetta.

Venäläismies lupasi järjestää seuraavaksi syksyksi audienssin yrityksensä pääjohtajan luo Moskovaan. Sinne Pauli Ahvonen menikin lokakuussa 1970.

Siellä sovittiin, että Ahvonen tulee esittelemään kelkkoja 19. tammikuuta 1971.

– Ajattelimme, että se on Venäjän oloissa loistavaa talviaikaa. Niin me luulimme silloin.

Tukholmassa Pauli Ahvonen kirjoitti englanniksi pari sivua pitkän puheen, joka käännettiin venäjäksi.

– Tilasin heti venäjän kielen opettajan, jolle lähetin puheen englanniksi. Joka aamu kello 7 meille tuli opettaja tunniksi. Me luettiin ja jauhettiin sitä puhetta niin, että tyttäreni Susanna ja Päivikin oppivat sen.

– Jo silloin minulle tuli ensimmäisen kerran se idea, että kun venäläisillä on jo ”lunahod” (kuukulkija), niin moottorikelkka nimetään snegohodiksi.

Suomesta Ahvonen lähetti kuorma-autolla ison määrän moottorikelkkoja, perärekiä ja muuta tavaraa Hippodromin klubille Moskovan raviradalle.

– Kanadan lähetystöstä kaupallinen edustaja kävi etsimässä niitä Moskovassa ja totesi, että kelkat eivät ole tulleet. Sanoin, että kyllä ne sieltä löytyvät, koska paperit ovat kunnossa.

Moskovaan vähän ennen Ahvosen lähtöä matkustivat myös pr-päällikkö ja mekaanikko sekä apulainen.

Lopulta kelkatkin löytyivät.

– Ne olivat hajallaan pitkin ja poikin aluetta.

Yksi vastoinkäyminen tapahtui pr-päällikölle, joka laitettiin vankilaan lentokentällä, koska tuloviisumin päivämäärä oli kirjoitettu väärin.

– Yhden yön hän joutui olemaan siellä.

Suurempi pulma oli, että Moskovassa ei ollut yhtään lunta.

– En siitä niin hermostunut samalla tavalla kuin venäläinen osapuoli, koska tiesin, että moottorikelkka kulkee vaikka ruoholla tai soralla.

Ahvonen toteaa, että ehkä Kanadassa ”rukoiltiin lunta”, sillä ihme tapahtui.

– Lumisade alkoi iltakymmeneltä ja jatkui koko yön. Aamulla oli 30 senttiä lunta.

Tilaisuuden avaus hieman viivästyi, kun rouva, jonka se piti tehdä, tuli sikeäunisen vahtimestarin takia puoli tuntia myöhässä, mutta sen jälkeen kaikki sujui mainiosti. Ahvonenkin piti parisivuisen puheensa venäjäksi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun tilaisuus oli ohi vodkaryyppyjen kruunamana, niin lumetkin sulivat pois.

Pauli Ahvosella on vielä tallella nimilista, josta selviää, että tilaisuudessa oli yli 20 tärkeää johtajaa sekä isojen sanomalehtien edustajia, kuten TASS ja Izvestiya.

– Moskovassa olivat mukana muun muassa Bombardier AB:n Huoltopäällikkö Bengt Ederlöv, pr-henkilö Bo Sjöberg sekä Kanadasta johtoryhmästä Norman Charpantier, muistelee Pauli Ahvonen, joka olit tuolloin Bombardier AB Stockholmin toimitusjohtaja.

– Myöhemmin pääjohtaja Laurent Beudoin lähetti minulle henkilökohtaisen onnittelun ja kiitokset.

Venäjän kaupan kanssa Pauli Ahvosella ei varsinaisesti ollut tuohon aikaan, eikä myöhemminkään mitään tekemistä, mutta sen hän oppi, että jos puhuu vähänkin kieltä, se voi parantaa asiaa.

Ahvosen työura on ollut vaihteleva ja siihen on kuulunut asumista ulkomailla.

Nykyään hän kuitenkin viihtyy Loviisassa, jossa osallistuu myös kansalaisopiston järjestämälle venäjän kurssille.

Ryhmää vetää opettaja Jarmo Sihvonen.

– Pauli on ollut meillä mukana ainakin kaksi vuotta, toteaa Sihvonen, joka on ryhmäläisensä saavutuksesta hyvin iloinen.

Ryhmässä juotiinkin kuohuviinilasilliset Ahvosen kunniaksi.

Vaikka Jarmo Sihvonen ei halua ottaa minkäänlaista kunniaa saavutuksesta, niin tietty merkitys kuitenkin ryhmässä mukana olemisella kuitenkin Pauli Ahvosen mukaan on.

Kimmoke sanan virallistamiseen lähti kirpputorilta myytävistä sanakirjoista, joista Pauli Ahvonen tarkisti onko hänen keksimänsä sana siellä. Kyllä oli.

– Motiivini tutkia sanaa ”snegohod” oli sen esiintyminen useissa sanakirjoissa italiaa, englantia, ruotsia ja Venäjän omaa suurlaitosta myöden.

– Snegohod-sanaa ei ollut olemassa sitä ennen. Nyt kaikki kelkat, joita siellä myydään, ovat snegohodeja. Sanaan törmää sanakirjoissa ja monessa muussakin paikassa.

Hän lähti selvittämään miten sanan saisi virallistettua ja sai lopulta yhteyden kielitoimistoon Moskovassa. Siitä asiat lähtivät rullaamaan, kun Ahvonen toimitti nähtäväksi muun muassa venäjänkielisen puheensa vuodelta 1971 sekä esitteet, jotka tuolloin oli teetetty.

Jarmo Sihvonen on iloinen siitä, että Venäjällä arvostettiin asiaa, joka olisi voitu jättää huomiotta 50 vuoden jälkeen. Nyt lopputulos olikin iloinen yllätys. Sihvonen vetää kansalaisopistossa erilaisia Venäjän kielen kursseja. Korona asettaa kursseille omia rajoituksiaan, jonka vuoksi lähiopetus on tauolla tammikuun loppuun asti. Mikäli rajoitukset sallivat, helmikuussa alkaa uusi venäjän alkeiskurssi.

– Kielenopiskelu voi viedä usein seikkailuihin, sanoo Sihvonen ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.

Toteutuvista kursseista ja ajankohdista voi kysyä Loviisan kansalaisopistosta. Nettisivuille pääsee kaupungin sivujen kautta eli loviisa.fi.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut