Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät niin päivinä, kun ilmassa oli paljon katupölyn hiukkasia.
Tämä ilmeni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa arvioitiin päivittäisten uusien sairauspoissaolojen yhteyttä saman ja edellisten päivien karkeiden hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin.
Kun karkeiden hiukkasten pitoisuus kasvoi 10 mikrogrammalla kuutiossa hengitysilmaa, sairauspoissaolot lisääntyivät 1,8 prosenttia.
Keskimääräistä voimakkaampia vaikutuksia havaittiin raitiovaunujen kuljettajilla, jotka altistuvat työssään katupölylle.
Katupölyhiukkasia oli päivittäin keskimäärin 5 mikrogrammaa ja korkeimmillaan 89 mikrogrammaa kuutiossa hengitysilmaa tutkimusaikana vuosina 2002–2017.
Tutkimusaikana Helsingin kaupungin työntekijöillä alkoi päivittäin keskimäärin 340 sairauspoissaoloa.
Vaikka keväisin katupölypitoisuudet ovat erityisen korkeita, ei yhteyttä katupölypitoisuuksien ja sairauspoissaolojen välillä havaittu keväällä.
– Tältä osin tutkimuksen tulokset on syytä toistaa muissa tutkimusasetelmissa jo siksi, että kevätkauden aineisto on varsin pieni. On kuitenkin mahdollista, että keväällä karkeat hiukkaset ovat vähemmän haitallisia, THL:n johtava tutkija, professori Timo Lanki toteaa tiedotteessa.
Katupöly on merkittävin karkeiden hiukkasten lähde kaupunkiympäristöissä. Karkeiden hiukkasten terveyshaitat tunnetaan selvästi huonommin kuin pienempien polttoperäisten hiukkasten.
Katupöly sisältää monia mahdollisia haittatekijöitä kuten kvartsia, metalleja ja bakteeriperäisiä endotoksiineja.
Katupölyä ja siten karkeita hiukkasia on ilmassa kaikkina vuodenaikoina. Katupölyn merkitys liikenteen terveyshaitoissa korostuu tulevaisuudessa, kun ajoneuvojen pakokaasupäästöt vähenevät.
– Hengitysilmaan päätyvän katupölyn määrää voidaan vähentää suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan sekä huolehtimalla tehokkaasta pölyntorjunnasta kaupungeissa, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä toteaa.
THL:n tutkimuksessa analyysit tehtiin erikseen koko vuodelle ja kevätpölykaudelle.
Aineistona käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotietoja ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaatutietoja. Tutkimuksen rahoitti HSY.