Kasvomaskeissa on isoja eroja, yksi tyyppi eroaa edukseen koronaviruksen torjunnassa – VTT:n tutkimusprofessori: "Kaappaa myös pienempiä viruksia kantavia hiukkasia eli aerosoleja"

Muovisesta kuitukankaasta tehty kasvomaski. Anton Soinne
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Suojaako kasvomaski minua koronavirustartunnalta vai eikö suojaa? Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, että kyllä suojaa.

– Mutta kysymys on siitä, että kuinka paljon suojaa. Jos pitää kasvomaskia oikein, se pysäyttää erityisesti lähettyvillä olevan aivastajan suusta lennähtävät pisarat jotka ovat koronaviruksen kantajia, sanoo Harlin.

– Muovisesta kuitukankaasta tehdyssä maskissa on 90 prosentin suodatus tai hieman parempi ja se kaappaa myös pienempiä viruksia kantavia hiukkasia eli aerosoleja. Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kuitukangasmaskin ja siksi sen suodatusteho on huomattavasti heikompi, Harlin jatkaa.

Pieniä pisaroita lähtee ihmisen suusta aina puhuessa ja tavallista enemmän laulaessa tai huutaessa, ja erityisen paljon yskiessä.

– Eli virus liikkuu vain pisaran kanssa, pisara on viruksen kantaja. Kun pisara lähtee liikkeelle ihmisestä, on se isoimmillaan ja se tarttuu kasvomaskiin helpommin. Jos pisara kuivuu tai virus jää leijumaan ilmassa, on sitä vaikeampi torjua.

Sisätiloissa voi olla huono ilmanvaihto ja ilmassa korkea viruspitoisuus, etenkin jos virusta kantava henkilö yskiskelee tilassa.

– Kaupungilla ulkotiloissa ei samanlaisen viruspilven muodostuminen ole todennäköistä, Harlin jatkaa.

Kaupoissa asioidaan edelleen paljon ilman suojia – S-ryhmän kampanjassa maskiasiat otetaan puheeksi asiakkaiden kanssa

Lakialoite: Maskipakko saatava lailliseksi – "Merkittävästi kevyempi toimenpide kuin poikkeusoloja vaativa valmiuslaki"

Kuitukangasmaski ei suojaa aivan täydellisesti, vaikka hyvä onkin.

– Jos haluaa suojautua varmasti koronavirukselta, pitää ihmisen eristäytyä täysin.

Kasvomaskien suojavaikutus perustuu myös siihen, että mahdollisimman moni niitä käyttää. Jos henkilö pysäyttää omasta aivastuksestaan leviävät pisarat ja aerosolit, pienenee muiden todennäköisyys saada koronavirus.

– Kasvomaskeja käyttämällä, käsiä pesemällä ja noudattamalla etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan teemme esteitä viruksen etenemiselle. Itse käytän kirurgimallista kasvomaskia, Harlin kuvailee.

Hän muistuttaa, että muovisesta kuitukankaasta tehtyjä kasvomaskeja ei pitäisi viskellä ympäri maastoa, koska ne eivät häviä minnekään maatumalla vuosisadassakaan.

Ihmisten välinpitämättömyydellä koronahygieniassa on raju hintalappu

Kasvomaskeja tehokkaampia suojaimia ovat hengityssuojaimet. FFP2-luokan hengityssuojaimen suodatustehokkuus on Harlinin mukaan noin 95 prosenttia ja FFP3-luokan hengityssuojaimen noin 98 prosenttia. Kaikkein tehokkaimmat hengityssuojaimet ovat käytännössä paineilmalaitteita, jotka puhaltavat ilmaa ulospäin, mutta niitä käytetään vain erikoistapauksissa.

Juttua korjattu 9.12.2020 kello 12.16: kolmannessa kappaleessa kohta "Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kangasmaskin" korjattu muotoon: "Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kuitukangasmaskin".

THL:n kysely: Kaksi kolmesta suomalaisesta ottaisi koronarokotteen – Into kuitenkin laskenut

Hus vähentää kiireetöntä hoitoa koronapotilaiden tieltä – Koronapotilaitakin siirretään jo muualle teho-osastolle

Koronakoirien kanssa halutaan ottaa selfieitä – ehtineet haistella jo yli 4000 näytettä

THL:n tietoa

Koronaviruksen tartunta

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.

Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä.

Ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä. Käytännössä ei toistaiseksi myöskään ole osoitettu, että ilmavälitteinen tartuntareitti olisi yhtä merkittävä.

Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Koronavirukset ovat kuitenkin rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.