Identiteettivarkaus voi tapahtua milloin ja kenelle tahansa – siitä huolimatta, että pitää omista henkilötiedoistaan tarkasti huolta. Tämä kävi toteen tuhansille suomalaisille terveyspalveluyritys Vastaamon tietomurron yhteydessä.
Nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistuneen vakuutuspalveluyhtiö Mysafetyn keväällä 2020 julkaiseman tutkimusraportin mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi ja 45 000 suomalaista identiteettivarkauden uhriksi tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.
– On hyvä ymmärtää, että identiteettivarkauden kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Identiteettivaras voi saada henkilötietoja haltuunsa verkon kautta esimerkiksi tietomurron yhteydessä tai sosiaalisen median tai sähköpostitilien kautta. Toisinaan henkilötiedot voidaan anastaa lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen avulla, sanoo Mysafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund tiedotteessa.
Tyypillisesti identiteettivarkaus tulee ilmi vasta siinä vaiheessa, kun uhrin henkilötietoja on jo käytetty väärin, ja uhri saa esimerkiksi ensimmäisen laskun ostoksesta, jota hän ei ole tehnyt. Identiteetin menettäminen aiheuttaa uhrille valtavasti huolta ja ahdistusta.
– Useimmiten identiteettivarkauden uhriksi joutunut ei tiedä, miten rikollinen on saanut henkilötiedot käsiinsä, mitä kaikkea voi vielä tapahtua ja miten väärinkäytökset saa loppumaan. Pahimmillaan identiteettivarkaus voi johtaa taloudelliseen ahdinkoon ja usean vuoden selvitystyöhön, kertoo Fagerlund.
Hän neuvoo suojautumaan identiteettivarkauksilta seuraavasti:
– Kaikista tärkeintä on suojata henkilötiedot niin hyvin kuin mahdollista. Henkilötietoja ovat nimen ja syntymäajan lisäksi myös koti- ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero. Postilaatikon on hyvä olla lukollinen ja salasanoja luotaessa kannattaa rakentaa vahvoja salasanoja ja käyttää aina eri salasanoja eri palveluissa, ohjeistaa Fagerlund.