Nollalinjaan soittaneista kolmannes haki apua lähisuhdeväkivaltaan ensimmäistä kertaa

Kuvituskuva. Arkisto/ Tuija Pauhu
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Joka kolmas Nollalinjaan soittaneista haki apua lähisuhdeväkivaltaan ensimmäistä kertaa, ilmenee tuoreesta selvityksestä.

Soittajista väkivaltaa itse kokeneita oli valtaosa. Myös väkivaltaa kokeneiden läheiset ja viranomaiset hakivat neuvoa ja tukea Nollalinjalta.

Nollalinja on ympäri vuorokauden auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen.

Puhelinpalvelun järjestäneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa selvitettiin noin 10 300 lähisuhdeväkivaltaa koskeneen Nollalinja-puhelun taustatekijöitä ja sisältöä.

Tutkimuksessa selvisi, että soittajista joka kolmannelle Nollalinja oli ensimmäinen palvelu, josta he hakivat apua väkivaltaan.

Ennen Nollalinjaa apua oli yleisimmin haettu terveydenhuollosta, läheiseltä tai poliisilta.

Ensimmäisenä Nollalinjan toimintavuotena 2017 noin kaksi viidestä apua tarvitsevasta soitti vuorokauden sisällä väkivallan tapahtumisesta. Viime vuonna vuorokauden sisällä soitti jo noin kolme viidestä soittajasta.

– Tutkimus osoittaa, että Nollalinjaan soitetaan yhä useammin pian väkivaltatilanteen jälkeen. Jos väkivallan uhka on kuitenkin yhä olemassa tai väkivallanteko on juuri tapahtunut, on syytä soittaa hätänumeroon, erikoistutkija Johanna Hietamäki neuvoo THL:n tiedotteessa.

Puheluista 76 prosenttia koski parisuhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Näistä valtaosa, 89 prosenttia, liittyi naisten kokemaan ja 11 prosenttia miesten kokemaan väkivaltaan.

Parisuhdeväkivallan lisäksi Nollalinjaan soitetaan myös muiden perheenjäsenten, kuten vanhempien lapsiin kohdistamasta ja lasten vanhempiin kohdistamasta väkivallasta. Soittoja tulee myös tuttujen ja ystävien tekemästä väkivallasta sekä työpaikalla kohdatusta ja tuntemattomien tekemästä väkivallasta.

Henkinen väkivalta nousee tavallisimmin keskusteluissa esiin. Väkivaltaa kuitenkin ilmenee usein yhtä aikaa eri muodoissa.

– Esimerkiksi fyysistä väkivaltaa tuli esille noin puolessa puheluista. Taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa puolestaan ilmeni noin joka kymmenennessä puhelussa, Hietamäki kuvaa.

Väkivalta aiheutti ahdistusta ja masennusta, huolta, epätoivoa ja pelkoa.

Väkivaltaa kokeneet kertoivat myös väsymyksestä, uupumuksesta, itkusta, surusta ja järkytyksestä. He kertoivat itsetuntonsa heikentymisestä, lamaantumisen kokemuksista ja itsesyytöksistä.

Soittajilla oli ajoittain myös fyysisiä vammoja sekä väkivallan seurauksena itsetuhoisia ajatuksia.

Nollalinjaan tulevien puheluiden määrän odotetaan lisääntyvän edelleen.

– Vastedes on arvioitava, missä vaiheessa tarvitaan toisen puhelinlinjan aukioloajan lisäämistä ja kolmas puhelinlinja. Lisäksi tulee arvioitavaksi mahdollisuus laajentaa toimintaa ja tarjota chat-palvelua, Hietamäki arvioi.

Nollalinjan numero on 080 005 005 ja siihen soittaminen on maksutonta. Vastaaja ei näe soittajan puhelinnumeroa eikä soittaminen näy myöskään puhelinlaskun erittelyssä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.