Vähävaraisten perheiden lapsilla on heikommat mahdollisuudet harrastaa ja heille kertyy muita useammin köyhyydestä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia, kuten ahdistusta, huonommuutta, kiusaamista ja stressiä.
Liki 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi kärsineensä stressistä joskus tai usein perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi, ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta raportista.
Heikko taloudellinen tilanne myös nolottaa ja saa lapset tuntemaan, että he eivät ole yhtä tärkeitä kuin muut. Näin vastasi yli puolet vähävaraisten perheiden lapsista.
Hyvätuloisten perheiden lapset puolestaan kertoivat, ettei heidän tarvinnut huolehtia raha-asioista. Kaikki tarpeellinen on saatu hankittua ja ylimääräistäkin. Moni tosin korosti, että hyvistä tuloista huolimatta perhe elää säästeliäästi.
Lapsen ääni 2020 -raportti selvitti perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin.
Kyselyyn vastasi koko maassa noin 3 130 lasta, joista valtaosa on tyttöjä. Yli puolet vastaajista opiskeli yläkoulussa ja 40 prosenttia lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tai suoritti kaksoistutkintoa.
Vähän alle kolmannes vastaajista asuu Uudellamaalla.
Kysely tehtiin verkkolomakkeella huhtikuussa, jolloin kouluissa ja oppilaitoksissa oli siirrytty etäopetukseen.
Vastaajista 53 prosenttia mielsi perheensä keskituloiseksi. Erittäin tai melko hyvätuloisena perhettään piti 29 prosenttia ja erittäin tai melko matalatuloisena 14 prosenttia. Viisi prosenttia ei osannut sanoa.
Kahden huoltajan kanssa tai huoltajiensa luona vuoroviikoin asuvista matalatuloisten perheiden lapsista 40 prosenttia kertoi molempien huoltajiensa olevan työelämässä, kun hyvätuloisten perheiden lapsista jopa 85 prosenttia kertoi molempien huoltajiensa olevan työelämässä.
Matalatuloisten perheiden lapsista 38 prosenttia asui kahden huoltajan kanssa. Vastaava luku hyvätuloisilla oli 76 prosenttia.
Osa matalatuloisten perheiden lapsista kertoi, että rahaa ei välttämättömyyksien lisäksi riitä mihinkään ylimääräiseen, kun taas toisten mukaan perheen tulot eivät aina riitä edes perustarpeisiin, kuten vuokranmaksuun tai ruokaan.
Rahanpuute aiheuttaa myös riitoja perheissä. Osa lapsista kertoi perheensä turvautuneen
esimerkiksi seurakunnan ruoka-apuun tai huoltajansa joutuvan lainaamaan rahaa muilta ihmisiltä pystyäkseen kattamaan menonsa.
Raportin mukaan monia matalatuloisia perheitä yhdisti monilapsisuus tai yksinhuoltajuus.
Yli puolet matalatuloisten perheiden lapsista kaipaa enemmän maksuttomia tai edullisia vapaa-ajan
viettämisen ja harrastamisen tapoja.
Hyvätuloisten perheissä lasten ei tarvitse murehtia raha-asioita. Hyvä pärjääminen näkyy hankinnoissa, harrastamisessa ja vapaa-ajan vietossa.
Hyvätuloisuuden mittareina nähtiin esimerkiksi omistusasunto, omakotitalo hyvällä
asuinalueella, lemmikit, matkustelu, ravintoloissa syöminen, viikkorahan saaminen sekä hintavat hankinnat, kuten uusi auto tai laadukkaat vaatteet.
Myös muun muassa yksityislääkärin kaltaisten palveluiden hyödyntämisen koettiin heijastelevan perheen hyvää tulotasoa.
Toimeentulon ohella perheillä on myös muita haasteita, jotka korostuivat erityisesti matalatuloisten perheiden lasten vastauksissa, raportissa todetaan.
Viidesosa vastaajista kertoi perheensä saaneen joskus apua lastensuojelusta. Matalatuloisissa perheissä luku oli 40 prosenttia. Lisäksi miltei puolet eli 46 prosenttia matalatuloisten
perheiden lapsista kertoi jonkun perheessään saaneen apua mielenterveyspalveluista, kaikkien vastaajien osalta vastaavan luvun ollessa 30 prosenttia.
Raportin perusteella Pelastakaa Lapset esittää hallitukselle joukon suosituksia, joilla turvataan lapsiperheille pitkäjänteisesti riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva.
Koronaepidemia jatkuu vielä pitkään ja kuormittaa erityisesti perheitä, joissa tulot ovat pienet, toimeentulo on katkennut äkillisesti tai lapset tai vanhemmat ovat sairastuneet tai kuuluvat riskiryhmään, järjestö huomauttaa.