Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja, kirjoittaa Tilastokeskuksen Paula Paavilainen Tieto&trendit-artikkelissaan.
Tyhjien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenessä, kun niitä on tullut lisää kaikkiaan 60 000 asunnon verran.
Eniten tyhjiä asuntoja löytyy kerrostaloista. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 1 345 kerrostaloa, joissa ei väestötietojen mukaan asunut ketään. Kerrostaloja, joiden asunnoista alle puolessa asuttiin, oli noin 2 180.
Viime vuoden lopussa asumattomien kerrostaloasuntojen osuus koko maan tyhjistä asunnoista oli 51 prosenttia, kun erillisten pientalojen osuus oli 32 prosenttia ja rivitalojen osuus 13 prosenttia.
Paavilaisen mukaan kehityssuunta on huolestuttava.
– Suomen asuntomarkkinassa on hälyttäviä merkkejä, kun tyhjien asuntojen osuus asuntokannasta on näinkin suurta. Etenkin kun kyse ei ole enää pelkästään syrjäisistä alueista, Paavilainen kirjoittaa.
Vääristymää selittää Paavilaisen mukaan osaltaan se, että 1970-luvun kerrostalot ovat tulleet korjausikään, mutta osaltaan myös asuntojen ylituotanto.
Hän nostaa esimerkiksi Vantaan Kivistön, jonka uudisrakentamisessa suosittiin pieniä asuntoja, jotka eivät menneetkään kaupaksi.
– Vuoden 2019 lopussa kerrostaloyksiöitä oli Vantaalla tyhjänä lähes 1 900 asuntoa ja näistä lähes 60 prosenttia oli 2010-luvulla rakennetuissa kerrostalossa, Paavilainen avaa tilastoja.
Tyhjillään seisovat uudehkot asunnot ovat valtakunnallinen ongelma, joka painottuu pääkaupunkiseudulle. 2010-luvulla rakennetuista kerrostaloasunnoista oli vuoden 2019 lopussa tyhjillään noin 25 000 asuntoa, joka vastaa 12 prosenttia kyseisen vuosikymmenen asuntokannasta. Näistä uudehkoista asunnoista yli 10 000 sijaitsee Uudenmaan alueella.
Ideaali käyttöaste asuntokannalle olisi Paula Paavilaisen mukaan 95 prosenttia. Jos asunnoista olisi tyhjänä vain viitisen prosenttia, se mahdollistaisi riittävän ketterän asuntopolitiikan.
Tilastojen mukaan ihannelukuun yltävät Suomessa niukasti vain Rusko ja Kempele. Lähelle pääsevät myös Tuusula, Ylöjärvi ja Espoo.
Kaupungeissa eniten tyhjiä asuntoja on Porissa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Niistä vain Pori on muuttotappiokunta.
Paavilainen muistuttaa, että tilastossa on mukana myös sijoitusasuntoja. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin arvoalueilla on tyhjillään jopa 14 prosenttia asunnoista.
– Tyhjä asunto ei liene ongelma omistajalleen, jos sille löytyy käyttöarvoa tavalla tai toisella ja halutessaan siitä voi myös päästä suotuisalla hinnalla eroon, Paavilainen kirjoittaa.
– Ilman asukkaita jäänyt, huonosti kysyntään vastaava uudistuotanto on ongelmallista rakennuttajalle ja vanhempi asuntokanta todennäköisesti ennemminkin kotitalouksille.
Asuntokannan kasvu näkyy tyhjien asuntojen lisäksi asunnottomien määrän vähenemisessä. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoden 2010 yli 3 000 asunnottomasta alle tuhanteen vuonna 2019.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 4 600 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla.