Luonto | Loviisan seudulla syttyy vuosittain useita metsäpaloja, jotka mullistavat paloalueen kasvi- ja eläinlajien kirjoa.

Jotkut eläin- ja kasvilajit hyötyvät, mutta monet lajit kärsivät maastopaloista. Silti metsäluonnon monimuotoisuus yleensä lisääntyy maastopaloissa.

Suomen johtava metsäpalotutkija Ilkka Vanha-Majamaa Luonnonvarakeskuksesta (Luke) arvioi, että metsäpalon välittömät vaikutukset ovat useimmille eliöryhmille negatiivisia, mutta 10-15 vuoden kuluttua vaikutukset harvinaisille ja uhanalaisille, lahopuuta tarvitseville lajeille ne kääntyvät positiivisiksi.

– Epifyyttisille jäkälille palon vaikutukset säilyvät kuitenkin negatiivisina pitempään. Lisäksi on lajeja, jotka vaativat palanutta ympäristöä menestyäkseen, kertoi Ilkka Vanha-Majamaa.

Mitä luonnolle, kasveille ja eläimille tapahtuu metsäpalossa?

– Riippuu suuresti palon voimakkuudesta. Ja siis siitä missä kerroksessa palo tapahtuu. Eli onko kyseessä kevyt maapalo, jossa tuli etenee pohja- ja maakerroksessa tai pintapalo, jossa kenttä- ja pohjakerros palaa vai latvapalo, jossa tuli etenee latvustossa.

– Suomessa on pääsääntöisesti suhteellisen lieviä pintapaloja, mutta latvapalojakin suotuisissa olosuhteissa, kuten jos on ollut riittävän pitkä kuiva jakso, tuulta riittävästi ja latvuskerros on yhtenäinen sekä metsässä on riittävästi kerroksellisia paloaineksia, eli alikasvusta tai alaoksia, joiden avulla tuli voi nousta latvuksiin, Vanha-Majamaa kertoi.

– Voimakkaissa paloissa kaikki eläinlajit kärsivät aluksi, lievemmissä vähemmän. Nopeasti liikkuvat tai lentävät lajit pääsevät pakoon, hitaammat ötökät saattavat paikallisesti kuolla, mutta yleensä paloissa jää palamattomia laikkuja, joissa lajisto säilyy, Vanha-Majamaa kertoi.

"Meikäläisistä puulajeista mänty selviää parhaiten maastopaloista."

Ilkka Vanha-Majamaa, Luken tutkija

Kasvit selviävät hänen mukaansa usein joko näissä laikuissa tai maanalaisien uudistumiselimiensä avulla tai siemeninä, jotka itävät palon jälkeen.

Entä mitkä kasvit palaavat ensimmäisinä metsäpalon jälkeen?

– Metsälauha ja eri kastikkalajit runsastuvat usein palon jälkeen, maitohorsma, varvut palutuvat kevyistä paloista suht. nopeasti, Vanha-Majamaa totesi.

Onko metsäpalo metsälle hyödyksi vai haitaksi?

- Jos metsäpalossa palaa puustoa, se on luonnollisesti metsänomistajan kannalta merkittävä haitta. Kevyt maa- tai pintapalo tai kulotus, joka ei vaurioita puustoa on yleensä hyödyksi: Niissä vapautuu ravinteita ja tuli saattaa tuhota kasvitauteja, ja lajisto tulee pääsääntöisesti monimuotoisemmaksi.

Miten eri puulajit selviävät metsäpalosta?

–Puulajeilla on erilaisia selviytymisstrategioita. Meikäläisistä puulajeista mänty selviää parhaiten. Vanhat kilpikaarnaiset männyt saattavat selvitä ilman merkittäviä vaurioita kevyistä pintapaloista hyvin. Maapalot voivat tuhota juuristoa, mikä voi johtaa puun kuolemiseen, vaikka latvusto ei kärsisi.

- Kuusi ja koivu palavat herkemmin. Latvapaloissa, jos suurin osa latvusmassasta kuolee, joko suoriin liekkeihin tai kuumuuteen, kaikki puulajit saattavat kuolla. Palon jälkeen lehtipuut usein vesovat ja säilyvät siten kasvupaikalla, Vanha-Majamaa kertoi.

Miten syvälle metsäpalo vaikuttaa?

– Riippuu palon tyypistä, voimakkuudesta ja maaperän koostumuksesta. Jos maaperä sisältää orgaanisesta aineksesta, kuten turpeesta tai kangashumuksesta koostuvan kerroksen, maapalo voi polttaa tämän kerroksen.

– Koska kyseessä on usein tiivis ja kostea kerros, maapalolle on tyypillistä hitaasti kytemällä eteneminen, ja ne voivat edetä maaperässä pitkään, jopa yli talven.

Miten metsä toipuu palosta?

– Riippuu palon voimakkuudesta. Lievät palot, jos puusto ei kuole, vaan hyötyvät. Jos puusto kuolee, sitten uusi metsä kasvaa vesojen, siementen kautta, mikä luonnollisesti vie aikaa, Vanha-Majamaa totesi.

Mitä vaiheita toipumisessa on?

– Jos puusto on kuollut, yleensä lehtipuuvaihe tulee ensin, sekapuustoisissa metsissä on myös mäntyä seassa. Kuusi elpyy viimeisenä, Vanha-Majamaa arvioi.

– Juttelin keväällä 2018 Pyhärannan metsäpalosta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kaverin kanssa ja olimme yhtä mieltä, että luonnon metsäpaloalueet tulisi suojella metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, Vanha-Majamaa kertoi.

Pyhärannan palossa tuhoutui osin vanhaa metsää, joka olisi ollut Vanha-Majamaan mukaan hyvä suojelukohde.

– Metsänomistajille tulisi olla kunnollinen ja joustava korvausjärjestelmä, jotta suojelu olisi mahdollista. Tämä olisi kustannustehokkaampaa paloalueiden suojelua kuin tarkoituksellisesti monimuotoisuuden ylläpitämiseksi poltetut kohteet, kertoi Vanha-Majamaa.

Linkki pelastustoimen metsäpalotilastojen online-tietoihin.

LSTV:n video Musantien maastopalosta 10.8.2018

LSTV:n livetallenne Musantien maastopalosta 10.8.2018

LSTV:n video Harmaakallion maastopalosta 10.4.2009

Tieto

Metsäpalot

Suomessa palaa keskimäärin 300–800 hehtaaria metsää vuodessa.

Suurimmat metsäpalot vuosittain ovat 50–100 hehtaarin suuruisia.

Metsäpaloja on Suomessa keskimäärin 2000 vuosittain.

Vuonna 2018 metsäpaloja oli ennätykselliset 3 300.

Itä-Uudenmaan alueella oli vuonna 2019 yhteensä 75 metsäpaloa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut