Loviisan kaupunginvaltuusto säilyy 35-jäsenisenä - "Pienentäminen olisi kansanvallan rapauttamista"

Loviisan valtuustoon valitaan ensi kevään vaaleissa 35 edustajaa kuten nykyisessä on. Arkisto/Arto Henriksson
Auli Henriksson

Auli Henriksson

Loviisan kaupunginvaltuusto säilyy 35-jäseninä. Valtuutetut puolustivat nykyisen kokoista valtuustoa keskiviikon kokouksessaan alueellisen edustavuuden ja moniäänisyyden säilymisellä.

Juha Karvonen (kok ) teki aloitteen valtuuston koon pienentämisestä kuntalain minimäärään 27. Hän totesi kuntavaaliehdokkaita olevan vaikea saada, ja valtuutetun työn olevan kuormittavaa. Kunnan roolin ja tehtävien muuttuessa tulevaisuudessa entistä moniarvoisemmaksi, hän arveli päätöksenteon toimivuuden kannalta olevan tärkää vaalia edustavuutta sekä kansalaisten luottamusta. Karvonen totesi valtuuston olevan kaupungin strategisen johtamisen ylin toimielin ja sille olevan paremmat edellytykset jos se ei ole liian suuri.

– Kokemuksesta tiedän, että jos on iso ryhmä on sen toiminta yllätyksellisempää ja vaikeampi pitäytyä nykyhetkessä.

Karvonen katsoi, että kun kaupunki on jälleen käynnistänyt henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, myös valtuutettujen tulisi osaltaan osallistua. Hän oli laskenut kahdeksan valtuutetun vähentämisen tuovan vuositasolla noin 18 500 euron säästön.

Janne Lepola (kok ) kannatti Karvosen ehdotusta.

Vastaehdotuksen valtuuston koon säilymisestä nykyisellään teki Veli-Matti Mettinen (sit).

– Loviisalla on hyvin laaja kuntarakenne ja se koostuu useista pienemmistä kyläkeskuksista. Nykyinen lukumäärä on Loviisalle sopiva. Jos valtutuettujen lukumäärää lasketaan, voi se aiheuttaa sen, ettei kaikista kyläkeskuksista ole valtuutettua. Lisäksi pienempien ryhmien on yhä vaikeampaa saada ehdokkaita läpi, joten pienentäminen ei ole demokraattista. On luottamushenkilöidenkin osallistuttava talkoisiin, mutta ei tässä kohtaa demokratian ja kyläkeskusten kustannuksella.

Vihreiden Timo Noroviita katsoi, että tässä talousahdistuksessa myös valtuuston tulee näyttää miten organisaatiota kevennetään, vaikka alueellinen edustavuus kapenisi ja vaikka eri ryhmien edustavuus häviäisi.

Keskustan Kari Hagfors kehotti etsimään säästöjä kaupunginhallituksen jäsenten vuosipalkkioista. Hän listasi lukuja, joiden mukaan kaupunginhallitus on kustannuksiltaan valtuustoa kalliimpi. Hän ihmetteli myös päätösehdotusta, jossa ei ollut varsinaista ehdotusta, vaan todetaan että valtuusto päättää koosta poliittisin perustein.

– Onko tarkoitus tehdä valtuustosta pienempi ja monopolipolitiikkaa toteuttava puudeli, hän kysyi.

Valtuuston puheenjohtaja Otto Andersson selvensi, että kaupunginhallitus toi aloitteen valtuuston käsittelyyn ilman päätösehdotusta, jotta valtuusto voisi päättää asiasta ilman numeerista pohjaehdotusta.

Kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom ei nähnyt omaan rooliinsa kuuluvan lausua omaa mahdollista mielipidettään valtuuston koosta, vaan sen olevan poliittinen kysymys.

– Suhtaudumme valtuuston aloitteisiin myötämielisesti ja tässäkin todettiin että on aloite, joka ei ole lain kanssa ristiriidassa ja lain kannalta mahdollinen toteuttaa.

Hän ei allekirjoita sitä, että pienempi valtuusto olisi hampaaton tai sylikoira.

– Valtuutetut ratkaisevat asian omalla toiminnallaan.

Suurempi valtuuston koko ei hänen mukaansa myöskään tarkoita automaattisesti sitä, että kaikki kylät tulevat edustetuksi ja uskoi että kaikki valtuutetut ovat saaneet ääniä eri puolilta kuntaa.

– Ei ole automaattisesti niinkään, että pienempien kylien edustajat putoaisivat pienemmässä valtuustossa pois. Ei kukaan edusta vain yhtä pientä sektoria tai kylää vaan koko kaupunkia, ja valtuutetut saavat ääniä eri puolilta kuntaa ja eri ihmisiltä. Neljän vuoden aikana otetaan kantaa moniin asioihin, ja olisi ikävä jos joku edustaisi vain omaa kotikortteliaan.

Vihreiden Janne Länsipuro kuvaili vastakkain olevan edustuksellisen demokratian ja fyrkkapuolen. Hän painotti kunnan moniäänisyyttä ja muistutti ennen kuntaliitosta eri kunnissa olleen yhteensä noin 80 valtuutettua päättämässä niistä asioista joita nyt Loviisan valtuustossa päätetään.

– Ei ole kysymys siitä, että joka kylästä pitäisi olla edustaja, emmekä me edusta vain omaa naapurustoa, mutta alueellisten ja ideologisten kantojen vuoksi on oltava riittävän laaja joukko päättämässä.

Hän uskoi olevansa valtuutettujen joukossa yksi pienituloisimmista, mutta olevansa valmis luopumaan kokouspalkkioista ennen kuin jengin määrästä.

Demarien Satu Hämäläinen sanoi ettei demokratialle voi laittaa hintakattoa tai sanoa että keskustelkaa kaksi tuntia, ei neljä viitaten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirénin toteamukseen siitä, että yli kolmen tunnin venyvä valtuuston kokous maksaa 2 000 euroa kerta ja siinä voitaisiin säästää.

– Demokratiaa pitää vahvistaa, ei heikentää. Vallan keskittäminen pieniin piireihin on asukkaiden sivuuttamista ja kansanvallan rapauttamista sekä keskustelun tyrehdyttämistä. Osa asukkaista sivuutetaan hiljaisiksi seuraajiksi päätöksiin, joiden maksajiksi he kyllä kelpaavat, Hämäläinen kuvaili.

Mia Aitokari (r.) tuki Mettisen ehdotusta myös kielellisen monimuotoisuuden kannalta.

Äänestyksessä Mettisen ehdotus pitää valtuuston koko 35-jäsenisenä voitti äänin 28-6. Pienemmän valtuuston puolella olivat kokoomuksen Juha Karvosen, Janne Lepolan ja Ismo Kokon lisäksi vihreiden Timo Noroviita sekä rkp:n Mia Heijnsbroek-Wirén ja Lotte-Marie Uutinen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.