Äiti järkyttyi löytäessään lapsen puhelimesta videoita, joissa poikaansa potkitaan ja hakataan

Pojan puhelimesta löytyneet videot järkyttivät äitiä. Kuvituskuva Arto Henriksson
Auli Henriksson

Auli Henriksson

"Tässä jää niin yksin". 14-vuotiaan loviisalaispojan äiti tuntee ettei ole saanut apua ja tukea koululta eikä oikein muualtakaan, kun hänelle paljastui pojan huumekokeilu ja näki videoita joissa tätä pahoinpideltiin.

Viime keväänä pojan puhelin tuntui kilkuttavan koko ajan, yötä myöten. Äiti päätyi lopulta tutkimaan puhelinta ja järkyttyi. Kahdella eri videolla poikaa pahoinpidellään hakaten eri puolille kehoa ja tämän päällä hypitään. Potkuja osuu myös päähän. Poika makaa kyyryssä maassa nelinkontin, ei puolustaudu. Hakkaamisvideoita on myös levitetty, äiti tietää.

Pahoinpitelyvideoiden lisäksi oli video, jossa oma poika muiden kanssa polttelee jotain omatekoisella ”bongilla”. Äiti ei ensin ymmärtänyt, että muovisesta limupullosta tehty viritys voisi liittyä huumeisiin.

– Olin kauhuissani ja vihainen, pettynyt ja peloissani. En tiennyt mihin lähtisin hakemaan apua.

Äiti otti yhteyttä pojan koululle kertoen, että pojasta on kuvattu kaksi pahoinpitelyvideota ja että tekijät olisivat tunnistettavia. Vaikka äiti ei heitä tunnistanut niin hän oletti että koulussa tunnetaan. Hän halusi että asiasta puhutaan koulussa ja otetaan yhteyttä videolla näkyvien nuorten koteihin, jotta vanhemmat tietäisivät ja osaisivat puolestaan reagoida.

– Halusin myös, että pojalle tehdään huumetesti ja vein hänet terveyskeskukseen pyydettyäni koululta ”lähetteen”. Poika ei terveyskeskuksessa pystynyt näytettä antamaan ja sieltä sanottiin että vain kaksi kertaa kokeillaan. Pyysin sitten purkkia ja ohjeita mukaan, jotta kouluterveydenhoitajan luona otettaisiin näyte.

Pelkään myös lapsen turvallisuuden puolesta. Kostetaanko hänelle, että tuon asian julki?

Pojan äiti

Testin otto ei onnistunut terveydenhoitajankaan luona, eikä äiti tiedä vieläkään mitä testi olisi näyttänyt. Tähän ei kukaan palannut koulun tai terveydenhuollon puolelta vaikka asia jäi kesken, äiti ihmettelee.

Poika oli laittanut viestin, että antaa velat anteeksi, jos vastaanottajat eivät kerro mitään. Viesteissä henkilöt esiintyvät lempinimillä tai nimikirjaimilla.

– Uskon, että poikani on tätä rahoittanut, yli 400 euron säästöt hävisivät vajaassa kahdessa kuukaudessa. Hänellä oli käytettävissään säästämiään syntymäpäivä- ja muita rahoja. Hän sai kuitenkin meiltä käyttörahaakin päivittäin.

Koulu ei äidin mukaan ole reagoinut pahoinpitelyvideoihin, tai huumekokeiluun. Ei keväällä kun tämä tuli ilmi, eikä myöhemminkään. Ainakaan häneen ei olla oltu yhteydessä ja kerrottu mitä on tehty. Hän halusi, että asiat selviäisivät kesän aikana ennen kuin koulu alkaa.

– Näyttää että vain minun poikani jää tästä yksin vastuuseen, hän miettii.

Poika oli antanut tehdä itsestään säkin, jota saa hakata ja potkia.

Pojan äiti

– Me laitoimme pisteen tälle touhulle, huumeita emme missään nimessä hyväksy. Poika on nyt tarkassa kontrollissa. Olisin toivonut, että wilmassa laitettaisiin viestiä, jotta muut vanhemmat tietävät. Itse haluaisin tietää jos koulussa liikkuu pahoinpitelyvideoita ja huumeita kaupataan.

Äiti kuvailee pojan olevan monella tavalla erilainen, ja pohtii, onko kyse siitä ettei koulu halua tehdä lisätöitä tai pilata mainettaan kertomalla huumeista tai pahoinpitelyistä.

Videoilla näkyvistä pahoinpitelyistä on tehty rikosilmoitus. Poika oli keskustelussa poliisin kanssa sanonut, että kyse on leikistä. Poliisi oli todennut tiukasti, että tällainen päähänpotkiminen ei ole leikkiä.

Kummallakin videolla näkyy yksi pahoinpitelijä, toisella kuvassa vilahtaa muitakin nuoria. Videokuvassa näkyy jonkin leikkipaikan kiipeilyteline, josta potkija ja päällä hyppääjä ottaa välillä tukea saadakseen voimaa potkuihin. Paikkaa äiti ei ole videolta tunnistanut.

Äiti arvelee pojan yrittävän ostaa kavereita antamalla rahaa, antamalla pahoinpidellä itseään leikin varjolla tai tekemällä hölmöyksiä saadakseen seuraa.

– Poika oli antanut tehdä itsestään säkin jota saa hakata ja potkia. Hän ei videolla tee mitään, ei puolustaudu tai lyö takaisin. Kenen mielestä tämä on leikkiä tai hauskaa, jos yksi on niin tyhmä että antaa hakata itseään, äiti murehtii.

Poika oli pienessä loviisalaisessa kyläkoulussa ennen siirtymistä seiskaluokalle.

– Hänellä meni alakoulun kolme viimeistä luokkaa hyvin sen jälkeen kun hän oli siirtynyt isommasta alakoulusta keskustasta kyläkouluun. Sieltä paluu Loviisan keskustaan isoon kouluun toi taas ongelmia. Seiskaluokka jossa hän opiskeli koostui oppilaista joilla kaikilla on jonkinlaisen tuen tarvetta – porukassa tyhmyys tiivistyy, pohtii äiti.

Äiti uskoo, ettei poika ole jatkanut huumekokeiluja, mutta vaikeuksiin hän ajautuu edelleen. Koulun leiriretkellä nyt syksyllä häneltä löytyi viinaa.

– Oliko hän ainoa, jolla oli viinaa termarissa. Mistä hän oli sitä saanut, koska kodista se ei ole peräisin eikä hän ole valvomatta muualla kuin koulupäivän aikana koulun alueella.

Poika sanoi kotona, ettei ollut ainoa, mutta tässäkin oma poika jää ainoaksi vastuunkantajaksi.

– Hän ottaa aina syyt niskoilleen, pitäisi selvittää mistä viina on peräisin eikä pallotella vastuuta. Muidenkin vanhempien pitäisi saada tietää jotta he voisivat välittää kun koulu ei välitä.

Kun poikaa aiemmin syytettiin ilkivallasta koulussa ja myöhemmin selvisi että hän olikin syytön, ei kukaan pahoitellut asiaa.

Hän on tehnyt pojasta myös lastensuojeluilmoituksen apua saadakseen. Kun poika siirtyi lasten palveluista nuoriin, häneltä karsittiin muun muassa kuntouttavaa toimintaterapiaa, jonka äiti näkee erittäin tärkeänä elämänhallinnan kannalta.

– Tiedän omaan poikaani liittyvistä diagnooseista kaiken mutta tässä asiassa olin neuvoton. Kynnys ottaa yhteyttä poliisiin oli korkea.

– Kun huumeet ovat mukana, toiminnan tulisi olla paljon nopeampaa kuin se on nyt. En voi itse alkaa selvittämään kaikkea, kuka ottaa kopin – poliisi tai koulu, mistä saa apua.

– Koulusta kaipaisin enemmän tukea ja tietoa siitä, että poika on turvassa.

Oma poika kulkee nyt isänsä luota kaukaa maalta taksilla kouluun ja takaisin kotiin.

– Näin rajoitettu elämä ei voi jatkua loputtomiin. Nuoren on saatava mennä ja elää. Olen ollut niin monta vuotta suojelevainen pojan erityisyyden vuoksi ja on vaikea myös päästää irti.

Poika on laittanut videoiden löytymisen ja asian esille ottamisen jälkeen äidilleen eston ”paska mutsi banniin”, äiti ei voi soittaa tai laittaa viestejä pojalle, eikä tämä ole käynyt kesän jälkeen äidillään.

– Tunnen syyllisyyttä, olisiko pitänyt nähdä jotain ja hävettää että oma lapsi on tässä tilanteessa. Pelkään myös lapsen turvallisuuden puolesta. Kostetaanko hänelle, että tuon asian julki?

Hän tulee julkisuuteen pojan asiassa osaksi myös, koska kokee että erilaisuudesta ja sen ymmärtämisestä tulisi puhua enemmän sellaisissa perheissä joissa erityisen tuen tarvitsevia lapsia ei ole.

– Jos vanhemmat voisivat kertoa lapsilleen erilaisuudesta ja neuvoa ennemmin auttamaan kuin menemään mukaan ja yllyttämään tai käyttämään hyväkseen.

Poliisi: Älä jää yksin

Jos epäilee lapsensa kokeilleen tai käyttävän huumeita, kannattaa asia ottaa lapsen kanssa puheeksi, neuvoo rikoskomisario Simo Kauppinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

– Selvittää taustat ja mikäli epäily osoittautuu todelliseksi, tarjota lapselle apua ja tukea tilanteessa sekä mahdollisen ongelman ratkaisussa. Myös ulkopuolista apua ja tukea on tarjolla, hän toteaa.

Kauppinen pitää tärkeän avointa keskusteluyhteyttä nuoren kanssa.

– Näen tärkeänä, että lapsi uskaltaa kotona puhua asioista, kysyä asioista ja kertoa myös, jos on itse joutunut vaikeuksiin. Vanhemmille hyvää tietoa keskustelun tueksi huumausaineista ja niiden haittavaikutuksista löytyy esimerkiksi paihdelinkki.fi -sivustolta.

Keneen kannattaa olla yhteydessä?

Apua ja tukea sekä lapselleen että itselleen kannattaa hakea.

– Apua tarjoavia tahoja ovat esimerkiksi terveys- ja sosiaaliviranomaiset. Lisäksi tuen ja neuvojen hakemisessa voi käyttää myös muita auttavia ja ohjaavia tahoja, kuten auttavia puhelimia.

Onko jotain mitä ei kannata tehdä?

– Jäädä asian kanssa yksin ja olla selvittämättä asian mahdollisia taustoja. Ei myöskään pidä syyllistää lasta tilanteessa, johon voi liittyä jotain muutakin kuten esimerkiksi kiusaamista tai pahanolontunnetta, Kauppinen huomauttaa.

Kodilla, koululla, poliisilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat roolinsa tällaisissa tilanteissa.

– Tietenkin koti sekä huoltajat ensisijaisena kasvatuksen antajana ovat tärkeimmässä roolissa, mutta myös huoltajille on tukea tarjolla. Kaikilla viranomaisilla on velvollisuus toimia, mikäli lapsesta tai nuoresta herää huoli. Ensisijainen vastuu tässä tilanteessa jatkotoimenpiteiden järjestämiseksi on sosiaalitoimella.

Kauppinen lisää, että koti, koulu, poliisi sekä sosiaali- ja terveydenhuolto tekevät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena pysäyttää lapsen tai nuoren huolta aiheuttava kehitys ja tarjota tälle apua ja tukea muun muassa päihteettömyyteen.

– Poliisin näkökulmasta tavoitteena on aina lasten ja nuorten rikos- ja päihdekierteen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän liittyen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on alkanut Ankkuri-toiminta, jonka kohteena ovat alle 15-vuotiaat ja tapauskohtaisen harkinnan mukaan 15–17 -vuotiaat nuoret. Ankkuritoimintaan ohjautumisen syitä voivat olla esimerkiksi rikosepäily, päihteiden käyttö ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat.

Nuorten suhtautuminen päihteisiin on muuttunut.

– Poliisin näkökannalta nuorten päihdemyönteisyys on kasvanut varsinkin kannabiksen suhteen. Eniten meillä ennalta estävän työnkin saralla näkyy kannabiksen käyttö. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on 15 kaupunkia tai kuntaa, ja teemme ennalta estävää työtä näistä jokaisessa.

Kouluilla omat ohjeet

Lovisavikens skolan rehtori Petra Paakkanen ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän kertoo Loviisan kouluilla olevan yhtenäiset ohjeet siitä, miten toimitaan jos tulee ilmi epäilyjä esimerkiksi oppilaan päihteiden käytöstä.

Kouluajan ulkopuolisia tapahtumia koulu ei voi alkaa selvittämään, tai antaa rangaistuksia jälkikäteen, mutta voi tukea ja auttaa perhettä.

– Jos kouluaikana tapahtuu, toimitaan tilanteen mukaan. Jos tilanne on päällä sillä tavalla, että testeissä voisi näkyä vielä jotain, voidaan oppilas viedä testattavaksi. Huoltajiin otetaan tällaisissa tapauksissa aina ensin yhteyttä.

Huoltajille ei Paakkasen mukaan laiteta wilman kautta viestejä elleivät ne ole poliisin, sosiaaliviranomaisen tai muun viranomaisen toiveesta laitettavia. Varoittavia viestejä esimerkiksi siitä, että huumeidenkokeilua on ollut, ei laiteta muiden vanhempien toiveesta.

– Se ei ole koulun tehtävä. Koulun päätehtävä on antaa opetusta. Jos on laajempi ongelma, kuraattori tai joku muu koulusta voi olla yhteydessä poliisiin ja toimimme heidän antamiensa ohjeiden mukaan.

Työmaaliikenne osoittautui haastavaksi – Kuningattarenkatu muuttuu Loviisassa yksisuuntaiseksi

Pääkirjoitus Kaikkia vanhoja taloja ei tarvitse suojella

Rakennussuojelu Suojelusta aloite Loviisan valtuustossa - Kuningattarenkadun kaksi puurakennusta haluttaisiin irti suojelumerkinnöistä. Toinen on myynnissä, toisella asemakaavamuutos vireillä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.