Kilpailijamaita nopeammin nousevat palkkakustannukset lisäävät tuotannon alasajoa ja irtisanomisia Suomessa, väittää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) ekonomisti Sanna Kurronen.
Juuri julkistetussa Kohtalokkaat korotukset -kirjoituksessaan Kurronen toteaa, että pahimmalta voidaan vielä välttyä, jos palkoissa joustetaan alaspäin. Hänen mielestään alkuvuonna tehtyjen työehtosopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu.
Kurronen kirjoittaa, että työttömyyden isku kohdistuu erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla. He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Niin näyttää jo käyneen, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla.
Vuoden alussa sovittuja palkankorotuksia ensi vuodelle ei todennäköisesti laajasti saada peruttua, jolloin työttömyys kasvaa, katsoo Kurronen. Hän ehdottaa ratkaisuksi paikallisen sopimisen ottamista osaksi hallituksen työllisyyspakettia.
– Paikallisesti voitaisiin sopia aiemmin sovittua alemmista palkoista esimerkiksi sillä ehdolla, että työpaikkoja säästyy, Kurronen sanoo Evan tiedotteessa.
Tärkeissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa neuvotteluja palkankorotuksista lykättiin keväällä, kun koronakriisi iski. Ruotsissa neuvotteluja käydään lokakuussa ja jo nyt palkkojen nousu on hidastunut voimakkaasti.
Evan syksyn 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista pitää työpaikkaa oikeana paikkana palkankorotuksista sopimiseen.
Noin kolmannes on sitä mieltä, että palkoista on paras sopia liittotasolla ja 14 prosenttia pitää valtakunnallista tupoa sopivimpana tapana.