Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettama valkoposkihanhityöryhmä eli niin sanottu "hanhinyrkki" haluaa, että valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi kannanhallinnan mahdollistamiseksi. Työryhmä esittää, että Suomi edistää aktiivisesti edellä mainittua muutosta yhteistyössä muiden valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista kärsivien EU-maiden kanssa, kerrotaan tiedotteessa.
Alkanutta syksyä koskien työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen yhtenä karkotuskeinona.
Työryhmä käsitteli myös Suomessa pesivän valkoposkihanhikannan aiheuttamien haittojen vähentämistä erityisesti kaupunkiympäristössä. Työryhmä esittää, että haittojen vähentämiseksi valkoposkihanhien käyttämien alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista tulee tiedotuksen ja karkotustoimien ohella lisätä ja kehittää.
Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ja niistä maksetut korvaukset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Merkittävimmät vahingot syntyvät Suomen kautta muuttavien valkoposkihanhien aiheuttamina maataloudelle, erityisesti Itä-Suomessa. Lisäksi Suomessa pesivät valkoposket aiheuttavat haittoja erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää työryhmän mukaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista, joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.
Häiriöttömiä lintupeltoja tarvitaan valkoposkihanhia varten arviolta 3 000–5 000 hehtaaria.
Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä käsitellyt työryhmä luovutti raporttinsa esityksistä ja vaihtoehdoista ympäristö- ja ilmastoministerille sekä maa- ja metsätalousministerille poliittisia linjauksia varten.
– On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, jotta voimme estää mittavat vahingot, jotka ajoivat tänä keväänä monet viljelijät kestämättömään tilanteeseen. Työryhmän esitysten pohjalta työtä on hyvä jatkaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet kohtuuttomiksi viljelijöille.
– Siksi on erityisen tärkeää, että työryhmä esittää keinoja jo tälle syksylle hanhien paluumuuton alla. Hanhia on voitava karkottaa tehokkaasti ampumalla. Viljelijät tarvitsevat poikkeuslupajärjestelmän hyödyntämiseen myös tukea ja neuvontaa, Leppä linjaa tiedotteessa.
Useimmat kokeilluista valkoposkihanhien karkotuskeinoista on todettu teholtaan riittämättömiksi laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa, sanotaan tiedotteessa. Karkotuskeinojen – mukaan lukien ampuminen – tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee työryhmän mukaan jatkaa. Työryhmä esittää myös ideakilpailun järjestämistä karkotuskeinojen kehittämiseksi.
