Hautausmaakierros tutustuttaa sotasankareihin –  tarinat kertovat historiamme synkistä hetkistä

Loviisalaissyntyinen eversti ja diplomaatti Alexander Ijas menehtyi Venäjän sodassa Turkkia vastaan vuonna 1914. Laura Kippola

Laura Kippola

Loviisan vanhalta hautausmaalta löytyy 1150 hautamuistomerkkiä, tietävät hautausmaalla opastettuja kävelykierroksia pitävät Loviisan oppaat. Yhdistys järjestää kesäisin muutamia hautausmaakierroksia eri aiheilla. Tämän kesän toisen kierroksen aiheena oli Sotasankareita.

– Varsinaisia suuria sotapäälliköitä täältä ei ole löydetty, vaan kaikenlaisia muita henkilöitä, jotka jollain tavalla olivat sotien vaiheissa mukana, Loviisan oppaiden Ulla Inkeroinen kertoo.

Opastetulla kierroksella nimet hautamuistomerkeissä muuttuvat tarinoiksi erilaisista ihmiskohtaloista. Samalla tarinat muistuttavat maamme historian synkistä hetkistä aina Suomen sodasta talvi- ja jatkosotaan saakka.

Hautausmaalle on haudattu esimerkiksi Johan Wilhelm Linderoos, joka toimi junkkarina Suomenlinnassa Suomen sodan aikaan vuosina 1808–1809. Hän selvisi Suomenlinnan taisteluista ja menehtyi Loviisassa vasta vuonna 1844.

Noin vuosisata Suomen sodan jälkeen taisteluista kirjoitti loviisalainen kirjailija Maria Nyström. Hänen kirjansa Veteraani vuodelta 1808 julkaistiin vuonna 1903, ja sen katsottiin sisältävän niin paljon arvostelua Venäjää kohtaan, että Maria ja hänen miehensä Karl Nyström joutuivat venäläistämistoimia ajaneen Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin listalle poliittisesti epäilyttävistä henkilöistä.

Sortovuosien venäläistämistoimia vastustivat myös monet muut loviisalaiset. Hautausmaalla lepäävät esimerkiksi vuosina 1893–1918 pormestarina toiminut Georg Kuhlefelt, joka vastusti suomalaisten kutsumista osaksi Venäjän armeijaa sekä luotsi Andersson, joka luopui ammatistaan luotsijärjestelmän venäläistämistä vastustaakseen.

Suomen sisällissodasta muistuttavat Eeva Kuhlefelt-Ekelundin suunnittelema valkoisten muistomerkki sekä Gustaf Strengellin suunnittelema punaisten muistomerkki. Useimmiten lojaalius joko punaisille tai valkoisille määriytyi perheen yhteiskunnallisen aseman mukaan, mutta sisällisota jakoi perheitä myös Loviisassa. Tästä kertoo esimerkiksi Veltheimin perhehauta. Perheen pojista Kaarlo taisteli sodassa valkoisten puolella ja kaatui vain 17-vuotiaana. Hänen veljensä Erkki valitsi punaisten puolen. Monien vaiheiden jälkeen Erkki päätyi asumaan neuvosto-Karjalaan, jossa hän kuoli 1930-luvulla.

Kierroksella kuultiin myös talvi- ja jatkosodan veteraaneista. Upseerina palvellut Erkki Keckman haavoittui sodassa, mutta pääsi palaamaan kotiin. Vuonna 1950 hän perusti ystäviensä kanssa muoviyritys Sanka oy:n. Sodassa haavoittui myös pormestari Sven Harling, joka oli mukana perustamassa Loviisan Aseveliyhdistystä vuonna 1940. Yksi yhdistyksen suurimmista ponnistuksista oli sotilaskylän rakentaminen Loviisan Antinkylään.

Tieto

Loviisan vanha hautausmaa

Perustettu 1750.

Hautausmaata ympäröi ensin hirsinen aita, mutta Kustaa III:n sodan aikaan hirret käytettiin polttopuuksi.

Kiviaita rakennettiin myöhemmin. Aita on noin 1,3 m korkea ja leveä.

Aidalla oli aluksi kolme tehtävää: erottaa siunattu kirkkomaa muusta maasta, pitää nousevat henget hautausmaan sisällä ja rajata laidunmaa kirkon virkamiesten kotieläimille, sillä ne saivat laiduntaa hautausmaalla.

Hautausmaalla arvioidaan olevan noin 3000 haudattua.

Hautamuistomerkkejä on 1150.

Lähde: Loviisan Oppaat ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.