Kalakuolemat iskivät Taasianjokeen – heinäkuussa joen happitilanne ei ollut hyvä

Kuolleita kaloja on ollut joessa kymmenittäin. Osa on ajautunut rantaan ja osa lipunut virtauksen mukana kohti alajuoksua. Viktor Salenius
Mika Mykkänen

Mika Mykkänen

Kalakuolemat vaivaavat Taasianjoen ylähaaraa Pukarolla. Havaintoja tehnyt Viktor Salenius Pukarolta kertoo, että vanhan kivisillan tienoilla rannalla makaa menehtyneitä kaloja pienestä suureen.

– Eilen ja toissapäivänä tilanne oli, että joen keskellä ohi lipui kuolleita kaloja.

Hän kertoo kuulleensa, että kalojen joukkokuolemista on tehty havaintoja eri puolilla jokivartta.

Hän arvelee, että kalojen huono tilanne on sidoksissa lämpimiin keleihin, jotka aiheuttavat veteen happikatoa.

Uudenmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila sanoo, että Taasianjoen happitilannetta on seurattu kesän mittaan.

– Heinäkuun lopussa on otettu viimeiset vesinäytteet. Ne on otettu pitkin jokea alhaalta aina Kimonkylään saakka.

Marttilan mukaan heinäkuun näytteissä oli viitteitä siitä, että happitilanne ei ollut kovin hyvä. Seuraavat näytteet otetaan tässä kuussa.

– Tässä vaiheessa arvellaan, että joessa on hapenkulumiseen liittyvää ongelmaa.

Runsaiden sateiden ja helteiden vaihteleminen tuo mukanaan haasteita vesistöön.

– Kun sataa, niin jokeen tulee kaikenlaista kuormitusta ja kun on kuivaa, niin joki ei suoranaisesti kuivu, mutta siellä voi tulla kaikenlaisia erikoisia ilmiöitä.

Marttilan mukaan tänä kesänä alueen vesistöt ovat olleet tavallista sameampia.

– Jos happi kuluu maa-aineksen ja humuksen hajottamiseen, niin ongelmia syntyy, kun kalat tarvitsisivat happea.

Lisäksi suvantopaikoissa happea ei tule näin kesäisin mistään lisää.

Näin ollen joki kuluttaa happea enemmän kuin mitä korvaavaa tulee tilalle.

Edellisien kalakuolemien aikaan vuonna 2014 ajateltiin, että kaikki johtuu huonosta happitilanteesta ja lämpimän veden yhdistelmästä. Asia ei kuitenkaan ollut niin yksiselitteinen.

– Otimme paljon näytteitä ja mittasimme ja vesi ei ollutkaan niin lämmintä.

Se johtuu siitä, että jokeen ilmeisesti purkautuu pohjavettä sivu-uomista.

Vuonna 2015 jokeen asennettiin anturit, jotka seurasivat tilannetta reaaliajassa.

– Havaitsimme tuolloin joessa ajoittaisia happiongelmia, mutta ei mitään jatkuvaa.

Lopetetulle automaattiseurannalle on nyt suunniteltu jatkoa.

Marttila toivoo, että kuolleista kaloista saataisiin näytteitä. Ne pitäisi lähettää Ruokavirastoon Ouluun.

– Silloin niistä voisi tutkia, että onko kaloissa kalatauteja tai hapenpuutteen merkkejä.

Kalat olisi syytä lähettää nopeasti kuoleman jälkeen eli tässä tapauksessa esimerkiksi viikonlopun jälkeen heti maanantaina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.