Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa

Messuilla on etätyöratkaisuja, joille yhteistä on kalusteiden keveys ja toimintojen siirreltävyys. Esimerkkikuvassa Honka Huomen -kohteen etätyönurkkaus. Berit Virtanen-Thewlis

Tanja-Elina Niemi

1990-luvun alussa asuntomessujen yhteydessä alettiin enemmän puhua siitä, että tulevaisuudessa ihmiset tekevät etätöitä kotonaan ja mökeillään, kun tekniikka sen mahdollistaa. Jotkut harvat jo silloin tekivätkin töitä muualla kuin varsinaisella työpaikalla.

Hiljalleen trendi on voimistunut. Viimeistään koronakevät teki etätöistä "uuden normaalin". Kevään ja kesän aikana sosiaalisia kontakteja on kaivattu, mutta toisaalta voi olla jopa hieman kummallista alkaa pendelöidä työpaikalle, jos työ Teams-kokouksineen on sujunut kotonakin.

TUUSULAN asuntomessujen asuntomessujen kohteiden suunnittelu alkoi jo noin pari vuotta ennen messuja, joten koronakevään vaikutukset tila- ja sisustusratkaisuihin eivät välttämättä vielä ole tuoneet viimeisintä etätyötuulahdusta kesän messuille.

Sisustussuunnittelija Malla Tapio ehti jo kesän alussa kiertää osassa kohteita.

– Neliöt eivät ole näissä asunnoissa hirveän isoja ja varsinaisia työhuoneita on vähän. Etätyöpiste voi olla erillisessä huoneessa, joka toimii samalla esimerkiksi vierashuoneena. Kalusteet ovat kevyitä ja ovat muunneltavissa ja siirrettävissä. Harvassa asunnossa on enää esimerkiksi isoa ruokapöytää. Pöytä on edelleen tärkeä, mutta ei ole enää olohuoneen fokuspiste, hän kertoo.

Työpöytätaso voi olla olohuoneen nurkassa tai makuhuoneessa kaapissa tai portaiden ylätasanteella, missä lapsetkin voivat istua ja piirtää.

Rauhoittumistilaa on suunnittelussa haettu esimerkiksi miettimällä akustiikkaa.

– Huoneakustiikan lisääntyminen on huomattavaa. Puurakentamista on paljon, puulla on akustisia ominaisuuksia. Myös taloteknologiaa on. Äpeillä voi valita taustamusiikkia ja säädellä ilmastointia, äänimaisemaa, tuoksumaailmaa ja valaistusta. Vapaa-aikaan voi valita toisen valaistuksen kuin työntekoon, pohtii Malla Tapio.

SUOMEN Asuntomessut on selvittänyt asumisen muutoksia muun muassa kyselytutkimuksella. Ennen korona-aikaa 56 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että oma työ mahdollistaa ainakin osittain etätyöt.

– Heistä kaksi kolmasosaa kertoi myös tekevänsä ajoittain etätyötä ennen rajoituksia, kertoo kehitysjohtaja Anne Pallaste Suomen Asuntomessuista.

Hän lisää, että mahdollisuus etätyöhön on kuitenkin ehkä enemmän työhön kuin asumiseen liittyvä haave tai toive.

– Mikäli töitä kotona tekee, suurin osa toivoisi erillistä huonetta, jossa töitä tehdä. Näin työasiat on helpompi rajata ja ikään kuin lopettaa työpäivä siirtymällä huoneesta pois, Pallaste jatkaa.

Tämän vuoden messuilla tulevaisuuden asuinalue.

– Talot on sijoitettu tiiviisti, mutta ympärillä avautuvat yhteiset puistoalueet piknik-, leikki- ja kasvimaa-alueineen. Palvelut ovat lähellä, mittakaava on inhimillinen. Uskon, että näemme lisää tällaista. Kodin tunnelmaan ja eri aistielämyksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Tuoksujen, valojen ja näkymien halutaan olevan harmonisia. Ja kestävyys otetaan aiempaa enemmän huomioon, talojen katoilla on huomaamattomia aurinkopaneeleja ja viherosuuksia, sanoo Pallaste.

Ketkä?

Anne Pallaste

Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja ja kuluttajaymmärryksen asiantuntija. Tehnyt katsausta suomalaisten asumisen muutoksista ja Asuntomessujen kohokohdista eri vuosikymmenillä.

Malla Tapio

Sisustussuunnittelija ja trendiasiantuntija Sisustamalla Interior Design Oy:ssä. Kouluttaa myös tulevia alan ihmisiä. Oli mukana Kouvolan asuntomessuilla Trendikodin ja Sisustusloungen suunnittelijana. On Tuusulan messuilla sisustustrendien asiantuntijana.

Asu misen 50 vuotta

Asumisen ihanteet ovat vaihdelleet 50 vuodessa. 1970 messuilla esiteltiin uudenlaisia pientaloja. Maaltamuutto oli voimakasta ja kaupunkeihin oli edellisenä vuosikymmenenä noussut kerrostalolähiöitä, joissa erityisesti aluksi oli hienoa nykyajan mukavuudet. Kohtuuhintainen pientalo mahdollisti mukavuudet ja oman pihan, mutta yksilöllisiä ratkaisuja ei silloin vielä tehty. Ensimmäinen ekotalo esiteltiin jo 1977 Vantaalla ja vuoden 1980 messuilla Kuopiossa esillä oli aurinkoenergiakeräimiä. 1980-luvun nousukausi näkyi asumisessa paitsi isompana kokona, myös sisustuksen suurina sohvina ja vesisänkyinä. 2000-luvulle tultaessa tavaramäärä jatkoi kasvuaan. 2010-luvulla herättiin kriittisemmin pohtimaan tiloja ja tavaratarpeita. 2020 messuilla näkyy luonnollisuus ja luonnon arvostus.

Lähde: Anne Pallaste

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.