Pohjoinen vetää nyt puoleensa - Vaikka moneen maahan lentomatkailu on auennut, elämyksiä etsitään lähialueilta

1 478 kilometriä ja 18 tuntia. Navigaattorin reittiohje kotiin Loviisaan Norjan Nordkappista kuvaa hyvin pitkää ajomatkaa. Kotiin päinhän matka sujuu aina kevyemmin, sanotaan.

Menomatkalla Oulun kohdalla yöpyessä piti pitää tuumaustauko, kun äkkilähdöllä liikkeelle lähteneet tajusivat miten pitkä on Suomi ja miten paljon autossa istumista, matka määränpäähän, Euroopan pohjoisimpaan kolkkaan, jonne autolla pääsee, vaatii.

Ei Oulussakaan mitään vikaa lomakohteena olisi ollut, mutta matka jatkui ja lopulta myös määränpää saavutettiin. Ajatuksen siitä, että autojunalla voisi tulla pohjoisesta takaisin ja säästää ajokilometrejä, sai unohtaa. Kaikki autojunat olivat täynnä yli oman loman ajan.

Norjan Honningvågenissa nukutun yön jälkeen on tarkoitus ajaa aamulla perille Nordkappiin. Aamu valkenee sumuisena, näkymä alas kaupunkiin on peittynyt harmaaseen sumuun.

Vastaanotossa työskentelevä suomalaisnuori jakaa matkalaisten huvittuneisuuden ja toteaa, että kun hän aamulla avasi koneelta kelikameran Nordkappille ja näkyi vain harmaata, ehti miettiä onko kamera rikki. Sehän kruunaisi 1 500 kilometrin ajamisen, kun käsikopelolla pitäisi hakea rautainen maapallo, joka on paikan symboli.

Jonkinlainen matkalaisen suojelus toimii, ja päivästä tulee puolipilvinen, ja maisemat matkalla ja perillä ovat sykähdyttävät. Matkalla Nordkappiin ajetaan lähes seitsemän kilometriä pitkän tunnelin läpi, mikä on huikeiden maisemien ja vähän hurjalta tuntuvien kaarteiden ja korkeuserojen tien lisäksi uudenlainen kokemus. On raskasta ajaa tuhansia kilometrejä, mutta raskaaksi käy ajaa vierestäkin, kun yrittää jarruttaa kuramatolla ja kääntää ovenkahvasta.

Pohjois-Norjaan on tänä kesänä matkannut moni autokunta, niin matkailuautoilla kuin henkilöautoillakin. Lapin rajavartiolaitoksen apulaiskomentaja Janne Kurvinen kertoo, että koska rajavalvontaa Suomen ja Norjan välillä ei ole, ei ajoneuvojen määrästä tai mahdollisesta kasvusta viime vuoteen verrattuna heillä ole tilastotietoja.

– Matkustamispainetta purkautuu Pohjois-Norjaan, Kurvinen kuitenkin arvioi koronapandemian vuoksi muistuttaen, että Pohjois-Norja on ollut suomalaisten suosima kohde ennen koronaakin.

– Vähän riippuu minne Pohjois-Norjassa on menossa, missä rajan ylittää. Suosituinta taitaa olla ajaa Kilpisjärveltä, mutta myös Karigasniemi ja Utsjoki ovat suosittuja, myös Kivilompolosta kuljetaan.

Rajavartiolaitos ei normaalioloissa valvo Suomen ja Norjan välistä autoliikennettä. Kurvinen toivoo matkailijoiden itse harkitsevan mikä liikkuminen koronatilanteessa on järkevää.

Ruotsin kautta jos palaa Suomeen, suositellaan THL:n suositusten mukaan omaehtoista karanteenia.

Menomatkalla Karigasniemellä sateisena aamuna autoja kulkee harvakseltaan samaan ja vastakkaiseen suuntaan. Paluumatkalla raja ylitetään Kivilompololla, jossa muita kulkijoita ei juuri ole.

Tien jakavat Pohjois-Norjassa autoilijoiden lisäksi Suomen poronhoitoalueen tapaan porot ja Norjan puolella myös lampaat, joista kertovat varoituskyltit kannattaa huomioida, sen verran usein matkan teko hidastuu poroja ja muutaman kerran lampaita väistellessä.

Herttaisin vastaantulija oli viimeisissä mäissä mies nousemassa Nordkappille polkupyörällä, etukorissaan pieni ruskea koira, joka näytti nauttivan maisemista ja tuulenvireestä.

Loviisalaiset Piise Rosenlund ja Hedda Peura lähtivät Norjaan viime tiistaina.

– Olen käynyt Pohjois-Norjassa joskus nuorena, Piise ei koskaan niin pohjoisessa, Peura kertoo.

Hän ei tänä kesänä päässyt sukuloimaan Ruotsiin ja mökillä alkoi jo tulla mökkihöperöksi. Rosenlundille yksi toive oli voida kastella varpaat Jäämeressä, mikä toteutuikin.

He ajoivat Loviisasta ensin Kuusamoon, siitä Utsjoelle ja rajan yli Taanaan. Sieltä matka jatkui Norjan Altan kautta Tromssaan, jossa he olivat kolme yötä.

Tiistaina Rovaniemeltä puhelimitse tavoitettu Hedda arveli heidän olevan takaisin Loviisassa torstaina 30.7.

Pohjois-Norjan-matka tiesi pitkää istumista autossa, mutta oli sen väärti. Peura kertoo matkamittarissa olleen tiistaina Rovaniemen kohdalla kolme tuhatta kilometriä ja reittivalinnasta riippuen vielä noin 800 kilometriä oli jäljellä.

– Ilmat olivat koko matkan Norjassa hienot, oli aurinkoa ja lämmintä yli 20 astetta ja samaan aikaan nähtiin lunta.

– Ollaan yövytty leirintäalueilla ja hotellissa. Omat peitot ja tyynyt oli autossa, jos ei oltaisi saatu majoitusta niin olisi voitu nukkua autossa.

Upeiden maisemien lisäksi elämyksiä olivat niin lumi keskellä kesää, tiellä kulkevat porot, varpaat Jäämeressä ja joessa hyppinyt lohi Altan joenrannalla sijainneellä leirintäalueella.

– Suositellaan, olemme tosi tyytyväisiä matkaan, he toteavat.