Koronan vaikutus näkyy pelastuslaitoksen kevätkaudessa

Hälytykset: Maastopaloja enemmän ja liikennevälinepaloja vähemmän kuin viime vuoden tammi–kesäkuussa.

Raatihuoneenkadun ja Linnakoskenkadun risteyksessä paloi viime huhtikuussa suuri puurakennus. Päivi Tuovinen

Ulla Mether

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli tammi–kesäkuussa 2020 yhteensä 1 131 hälytystehtävää. Viime vuonna samana aikajaksona tehtäviä oli noin 50 enemmän, yhteensä 1 180.

Liikenneonnettomuuksia ja liikennevälinepaloja oli vähemmän kuin viime vuonna. Onnettomuudet vähenivät 154:stä 141:een ja liikennevälinepalot 32:sta 18:aan.

Uusimaan rajat sulkeutuivat maaliskuun lopulla, ja oletettavasti sillä oli vaikutuksensa liikenne- ja onnettomuusmääriin.

Huhtikuun tilastot kahdelta vuodelta osoittavat, että liikenneonnettomuudet kasvoivat 14:stä 26:een. Toukokuussa onnettomuudet vähenivät 26:sta 19:ään.

Maastopaloissa oli selkeä nousu 43:sta 59:ään puolen vuoden aikajaksoja verratessa.

Vielä selkeämpi piikki oli vahingontorjuntatehtävissä. Ne nousivat 58:sta 187:ään.

Viestimestari Peter Stenbäck Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että noin 70–80 prosenttia maastopaloista saa alkunsa ihmisen toiminnasta, kuten roskien ja nuotion poltosta sekä kulotuksesta. Voi siis olla, että koronakeväänä näihin puuhiin jäi ihmisillä edellisvuotta enemmän aikaa.

Toisaalta maastopalojen määrään vaikuttaa myös kevään saapumisajankohta.

– Nyt kevät tuli aikaisin. Viime vuonna ensimmäinen maastopalo kirjattiin 4.4., kun tänä vuonna ensimmäinen hälytys oli jo 2.3. Kun maassa ei ole lunta eikä routaa, syttyvät palot helposti, Stenbäck sanoo.

Vahingontorjuntatehtävien määrä riippuu täysin keleistä. Jos on myrskyisää, on myös myrskytuhoja.

Ihmiset jäivät jumiin puolen vuoden aikajaksolla harvemmin kuin edellisvuonna. Eläimiä sen sijaan pelastettiin täsmälleen sama määrä.

Koko viime vuonna Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä oli 12 613 tehtävää. Pelastustoimen tehtäviä oli vuonna 2019 yhteensä 2 412 kappaletta.

Rakennuspalojen määrä nousi, mutta toisaalta rakennuspalovaarahälytyksiä, joista olisi siis voinut kehkeytyä rakennuspalo, oli paljon edellisvuotta vähemmän.

Koko viime vuoden tilaston mukaan yhteensä 106:sta rakennuspalo- ja palovaarahälytyksestä 60 prosenttia tuli asuinrakennuksista. Teollisuusrakennusten osuus oli kahdeksan ja varastojen seitsemän prosenttia. Rakennuspalon aiheutti useimmiten ihmisen toiminta (38 prosentissa) tai koneen tai laitteen vika (35 prosenttia). Luonnontapahtuma tai -ilmiö aiheutti hälytyksen kolmessa tapauksessa.

Rakennuspalo syttyi viime vuonna yleisimmin johtuen koneen tai laitteen käytöstä (16 prosenttia), sähkölaitteesta (14) tai ruuanlaiton yhteydessä (13).

Palo- ja palovaaratilanteiden tahallisuus jää usein pimentoon. Palotutkinnan arvion mukaan näistä vuoden 2019 hälytyksistä kahdeksan prosenttia oli tahallisia ja 14 prosenttia johtui huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. 14 prosentin kohdalla kyseessä oli vahinko.

Tilastoissa ovat mukana seuraavat kunnat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pukkila, Porvoo ja Sipoo.

Hälytykset onnettomuustyypeittäin kevät 2019 /2020

Rakennuspalo 17/24

Rakennuspalovaara 44/25

Maastopalo 43/59

Liikennevälinepalo 32/18

Muu tulipalo 22/30

Liikenneonnettomuus 154/141

Öljyvahinko 23/30

Vaarallisten aineiden onnettomuus 6/7

Räjähdys/räjähdysvaara 1/1

Sortuma/sortumavaara 2/1

Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 148/103

Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 13/12

Muu tarkastus-/varmistustehtävä 122/138

Ensivastetehtävä 348/205

Ihmisen pelastaminen 32/22

Eläimen pelastaminen 48/48

Vahingontorjuntatehtävä 58/187

Avunantotehtävä 54/57

Virka-aputehtävä 13/23

Yhteensä 1 180/1 131

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.