Ravustuskausi alkoi – rapuonni riippuu monesta tekijästä

Mats Lönnfors nosti tämän vuoden ravustuskauden ensimmäiset ravut Koskenkylänjoesta heti alkajaispäivänä. Mies laittoi merrat veteen kello 12 ja saksiniekkoja oli uinut niihin jo ennen kello 14. Laura Heino

Laura Heino

Tämän vuoden ravustuskausi alkoi tiistaina kello 12.00.

Mats Lönnfors on ravustanut jo vuosia Koskenkylänjoella. Konkari tietää, miten moni asia vaikuttaa siihen, millainen ravustuskaudesta tulee.

– Talvi oli erikoinen ja lumeton. Lisäksi saukot, minkit ja kalat syövät rapuja. Veden laatukin vaikuttaa. Ensimmäistä kertaa vaikea sanoa, millainen ravustuskaudesta lopulta tulee. Hyvältä kuitenkin vaikuttaisi.

Rapuja on pyydetty käsin, rapukepeillä, rapuhaaveilla ja merroilla. Nykyään ravustus tapahtuu pääasiassa merroilla.

Lönnforsilla oli rapuapajillaan tiistaina neljä mertaa. Viime vuosina mertaan on päätynyt 1-3 rapua. Tavoitteena on nostaa 101 rapua per kausi.

Täplärapuja Koskenkylänjoesta ravustanut Lönnfors on kohentanut joen rapukantaa.

– Täplärapu on vieraslaji, joten on nostettava kaikki, mitä tulee, mies sanoo.

Jokirapusaalis on ollut Suomessa parhaimmillaan 1900-luvun vaihteessa 17 miljoonaa rapua. Rapuruton ja ympäristömuutoksien vuoksi jokirapusaaliit ovat romahtaneet.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan Suomen vesillä liikkuu vuosittain arviolta 100 000 ravustajaa. Vuosittainen täplärapusaalis on noin 3–4 miljoonaa ja jokirapusaalis 1–2 miljoonaa rapua. Kaupalliseen ravunpyyntiin on parhaat edellytykset suurilla täplärapujärvillä.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan kaupallisen ravustuksen saalis vuonna 2017 oli noin 0,8 miljoonaa rapua, joista suurin osa oli täplärapuja. Kalastuslaki velvoittaa kaikkia kaupallisia ravustajia ilmoittamaan vuosisaaliinsa Luonnonvarakeskukselle.

Lönnfors ei käytä rapuja kaupalliseen tarkoitukseen, vaan keittää ja kattaa ravut omaan pöytäänsä. Konkariravustaja vannoo hyväksi todetun reseptin nimeen, jonka hän leikkasi 30 vuotta sitten talteen Uusimaa-lehdestä.

– Herkuttelen ravuilla itse. Olen koko ajan käyttänyt samaa vanhaa reseptiä. Ei ole tarvinnut keksiä uutta, mies toteaa.

Ravustuskausi 2020

21.7.-31.10.

Ravustus vaatii aina vesialueenomistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Rapumerrat tulee merkitä vähintään 5 cm pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla ja merrat ravustajan nimellä ja yhteystiedoilla.

Kohteissa elää joko kotoperäistä jokirapua tai amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Ravustajan on osattava erottaa kotoperäinen jokirapu täpläravusta

Rapuruton estäminen on ravustajan tärkein tehtävä. Ravustukseen liittyvät ohjeet ja tiedot on syytä lukea huolella ennen ravustuksen aloittamista.

Ravustajan tulee aina muistaa käsitellä pyyntiin käytettävät välineet kuivaamalla, desinfioimalla tai pakastamalla ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen.

Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.

Ravustuksen jälkeen täytetään saalispalautelomake, joka lähetetään ravustajalle postitse ravustusluvan mukana.

Lähde: Metsähallitus, Kalatalouden Keskusliitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.