Mistä Tallinna-tunneli kulkee? – Linjauksesta syntyi tiukka vääntö

Junat: Helsinki-linjaus tukkisi Peter Vesterbackan mielestä turhaan keskustaa.

Finest Bay Arean yrittäjä Peter Vesterbacka ja liikemies Kustaa Valtonen odottavat jo malttamattomina, että esimerkiksi Tikkurilasta pääsisi junalla Tallinnan keskustaan. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsingin Uutiset

Helsingin ja muun Uudenmaan välillä on pystyssä mehevä kiista siitä, mikä on osuvin linjaus Helsingin ja Tallinnan välille rakennettavan rautatietunnelin parhaasta mahdollisesta reitistä.

Helsingillä on asiasta oma näkemyksensä, mutta osa tunnelihankkeeseen uskovista on toista mieltä.

Esimerkiksi tunnelia valmistelevan Finest Bay Area Development Oy:n väki on vakuuttunut siitä, että koko Uudellemaalle suotuisin linjaus kulkee Espoon – ei Helsingin – kautta.

Tunnelin tulevat reittivaihtoehdot nousevat ensi tiistaina Uudenmaan maakuntavaltuuston käsittelyyn.

FBAD:n liikemies Kustaa Valtonen on varma siitä, että Helsingin keskustan kautta kulkeva linjaus ei ole hyvä vaihtoehto.

– Otaniemen–Keilaniemen kautta vedettävä reitti olisi ehdottomasti parempi, Valtonen vakuuttaa.

– Ylipäätään pitäisi tutkia useita reittivaihtoehtoja, ei vain yhtä, Helsingin ajamaa.

Valtosen mukaan kolmesta vaihtoehdosta paras olisi läntisin.

Sen sijaan Helsingistä linjattava tunnelivaihtoehto olisi Valtosen ja Vesterbackan mukaan täysin sama kuin Lentoradan kaavalinjaus.

– Siitä ei ole mitään hyötyä matkustajille. Sehän olisi aivan sama kuin jos rakennettaisiin kaksi länsimetroa päällekkäin, korostaa FBAD:n liikemies Peter Vesterbacka.

Valtonen ja Vesterbacka ovat huolissaan myös siitä, millä tavoin Helsinki-linjaus tukkisi jo entuudestaan ahtaan pääkaupungin keskustaa.

Kolmas epäkohta on miesten mukaan se, että Helsingin ajaman linjauksen ympäristövaikutusten arviointia ei todellisuudessa ole edes tehty.

– Tai onhan se tehty, mutta vain paperilla. Muun muassa kallioperän geologiset tutkimukset ovat täysin tekemättä, Valtonen muistuttaa.

Molemmat syyttävät Helsinkiä tunnelihankkeen osalta omapäisestä käytöksestä.

– Helsingissä ollaan huolissaan tunnelin päätymisestä Espooseen, joka on kummallista, sillä hankkeen toteutuminen tuo tullessaan merkittäviä taloudellisia etuja koko Uudellemaalle ja Suomelle, Valtonen arvioi.

– Jos tunnelia ei tehdä Helsingin haluamalla tavalla, sitten sitä ei tehdä lainkaan. Tämä näyttää olevan Helsingin tapa toimia, Vesterbacka kritisoi.

Maakuntavaltuustossa on kaikkiaan 80 jäsentä, joista 26 on Helsingistä.

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, espoolainen Markku Markkula (kok.) on harmissaan siitä, että Helsinki on niin vahvasti ajanut tunneliasiassa yhden linjauksen politiikkaa.

– Kyllä Helsingin toimintatapaa voi pitää kyläpolitikointina. Tämän hankkeen kohdalla ei riitä perusteeksi se, että kyseessä on Helsinki–Tallinna-yhteys, Markkula muistuttaa.

– Hankkeen pitäisi olla juuri koko pääkaupunkiseutua palveleva. Eihän Helsingin lentokenttäjään sijaitse pääkaupungissa, vaan Vantaalla.

Tunnelin linjaamista Espoon kautta Markkula perustelee myös sujuvalla liikenteellä.

– Jos valittaisiin linjaus Otaniemen ja Keilaniemen kautta, se hajauttaisi tulevaisuudessa liikenneruuhkia. Helsingin kantakaupunki on jo nyt riittävän tukkoinen, Markkula arvioi.

Hänen mukaansa Kehä I:llä on mittavat ruuhkat, joita voitaisiin hillitä, jos yhteys lentokentältä vedettäisiinkin Keilaniemen-Otaniemen kautta.

– Silloin asemat tunnelin asemat voisivat sijaita esimerkiksi Ilmalassa ja Leppävaarassa.

Peter Vesterbackan mukaan tärkeintä on se, että hankkeen vaikutus on 24 000 henkilötyövuotta Suomessa ja 6 000 Virossa joka vuosi koko rakennusajan.

Rahoitus tunnelihankkeelle on tarkoitus kerätä kokonaan yksityisistä lähteistä. Viime vuonna Valtosen ja Vesterbackan tunneliyhtiö ja kiinalainen yhteistyökumppani Touchstone Capital Partners solmivat 15 miljardin aiesopimuksen rahoitukselle. Rahoituksesta on keskusteltu myös dubailaisen rakennusyhtiö ARJ Holdingin kanssa.

Aikataulu Tallinna-tunnelin valmistumiselle on Vesterbackan mukaan asetettu vuoden 2025 alkuun. Jos reittivaihtoehto saadaan vielä tänä vuonna valittua, varsinaisiin poraustöihin kuluu aikaa hieman yli kaksi vuotta.

– Poraukset suoritetaan kahdeksasta eri suunnasta, siksi työ sujuu niin nopeasti, Vesterbacka vakuuttaa.

Useiden asiantuntijoiden mukaan tunneliyhtiön esittämä aikataulu on kuitenkin hyvin epärealistinen. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntajohtaja ei pidä hankkeen toteutumista mahdollisena ennen 2030-lukua.

Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajalla Mari Holopaisella (vihr.) on oma näkemyksensä Tallinna-tunnelin parhaasta reitistä.

Junalla Helsingistä Tallinnaan

Matka-aika Viroon vain puoli tuntia

Liikemies Peter Vesterbackan johtama yksityinen Finest Bay Area -hanke perustettiin merenalaisen junayhteyden saamiseksi Helsingistä Tallinnaan.

Tunneli yhdistäisi Suomen rautatiet Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Hinta-avio on 15 miljardia euroa.

Rahoitusta on haettu kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Matka-aika Helsingistä Tallinnaan olisi noin puoli tuntia.

Yhteen suuntaan matka maksaisi 50 euroa ja meno-paluu 100 euroa.

Olisi valmistuessaan maailman pisin meren alla kulkeva rautatietunneli.

Ensimmäinen idea sillasta tai tunnelista on esitetty jo 1800-luvulla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Värikkäitä akryylimaalauksia – Raija Tikkasen töitä vuosien varrelta A´la Tallissa
  2. Hankalat sääolosuhteet haastoivat kuhanuistelijoita – kalastuskilpailuun osallistui 22 venekuntaa
  3. Tilastot: Itä-Uudellamaalla on 12 mökkiläisten valtakuntaa, joissa vakiasukkaat ovat vähemmistönä
  4. Ääniä kuuleva tulkitaan toisin eri kulttuureissa – taidenäyttely purkaa äänten kuulemiseen liittyviä ennakkoluuloja
  5. Uintiharjoituksia ja vesileikkejä – uimakoululaiset suorittivat ahkerasti uintimerkkejä
  6. Rautaisia naisia, luonnon rauhaa ja mustekirjoitusta – ruukissa uusia taidenäyttelyitä
  7. Teatterielämyksiä luvassa, vaikka Ruukinmyllyn oma ryhmä pitää välivuotta - Sydänteatterin esitys Lähde tulee ensi-iltaan lauantaina
  8. Haddom skola ja Lapinjärven terveysasema pois lakkautuslistalta - Koskenkylän terveysasema lakkautetaan
  9. Terveysaseman kohtalo ratkaistaan torstaina - Lapinjärveläisiltä Loviisan kaupunginvaltuustolle yli 700 nimen lista jolla vedotaan terveysaseman säästämiseen
  10. Livelähetys kello 17: Loviisan valtuustossa tänään säästöohjelma ja asuntomessualueen kaavat
  11. Yrittäjät haluavat asuntomessujen olevan kärkihankkeen ja vetoavat kaupunginvaltuustoon kaavan hyväksymisessä
  12. Monesta oltaisiin valmiita luopumaan - Loviisan kaupungin kyselyyn talouden tasapainottamisen keinoista henkilöstöltä 232 vastausta, asukkailta 258
  13. Loviisanjokea perattu jo kilometrin verran – hankkeen toteutumista odotettiin yli kymmenen vuotta
  14. Sinikan siilibaarissa uskollisia asiakkaita – enimmillään siilejä on ollut jopa 20
  15. Saara Lång, kolumni: Kylien kaupunki Loviisa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.