Minä ja Suomenlahti: Kalastajan kevät komeasti käyntiin 15-kiloisella lohella - jokaisesta lohesta on ilmoitettava merivartiostolle - katso video

Mikael Lindholm ja 15-kiloinen lohi. Arto Henriksson
Auli Henriksson

Auli Henriksson

Suomenlahti on kalastaja Mikael ”Linka” Lindholmin työpaikka.

Keväisenä iltapäivänä Suomenlahti näyttäytyy kauneimmillaan, kirkas aurinkoinen taivas, muutama pilvenhattara, männyt, kalliot ja sininen tyyni meri muodostavat väripaletin, joka sykähdyttää. Kaukana horisontissa siintää Suursaari.

– Kesällä on useinkin hyviä kelejä. Syksyllä on erilaista kun sataa ja tuulee kovaa, hän kuvailee. Katso video kalastajan päivästä.

Lindholm kalastaa kuudella push up -rysällä, joista vedessä oli toukokuun alussa jo kolme, Lehtisessä, Boistössä ja Viborgholmissa. Merivesi on noin 10-asteista, joten vielä ei tarvita mukaan 500-litraista jäähileastiaa, joka on kylmäketjun ensimmäinen lenkki. Rannasta kalat siirretään suoraan kylmään.

– Laitan rysät yleensä huhti-toukokuussa ja ne saavat olla vedessä marraskuulle ennen kuin nostan ne ylös.

– Talven aikana käyn rysät läpi, puhdistan, paikkaan ja kyllästän.

Laitan rysät yleensä huhti-toukokuussa ja ne saavat olla vedessä marraskuulle.

– On paljon aikaa vievää työtä ennen kuin rysät taas keväällä saa veteen.

Kalat ovat sumpussa elävinä, joten joka päivä rysillä ei tarvitse käydä.

– Käyn yleensä neljä, viisi kertaa viikossa. Keväällä useamminkin kun on intoa ja uteliaisuutta nähdä onko saalista tullut.

– Jos kesällä vesi lämpenee liikaa, loppuu kalan tulo kun ne ovat uivat silloin niin syvällä.

Kun kaikki rysät ovat vedessä, on läntisin Täktarnilla ja itäisin Suursalmella.

Normaalioloissa rysäkierrokseen menee reilu kaksi tuntia.

– Myrskyjen jälkeen voi joutua säätämään rysillä ja aikaa menee enemmän, mutta yllättävän hyvin nämä kestävät kovaakin keliä.

Ensimmäisestä rysästä saaviin putoaa taimen, kuha ja siikoja. Evällinen ja alamittainen taimen sekä yksi silakka saavat jatkaa uimistaan meressä. Toisella rysällä rysän pikku hiljaa noustessa näkee että komea, kiiltäväkylkinen lohi on jäänyt sumppuun. Lindholmia noin 15-kiloinen lohi ilahduttaa, se on vasta kevään toinen ja harvinaisen kookas.

– Kiirastorstaina sain ensimmäisen lohen, se oli noin 2,5 kiloinen. Keskimäärin lohet ovat 5-7 -kiloisia, suurimmat perattuna painona minulla ovat olleet vähän alle 20-kiloisia, Lindholm kertoo.

Rysille lähtiessä Lindholm on ottanut mukaan lohimerkit, jotka tulee laittaa pyrstöön kiinni ja pitää siinä kunnes kala on fileoitu ja myyty. Kun lohta on rysään jäänyt, on soitettava merivartiostolle ja kerrottava että lohta on tulossa rantaan.

Soitosta vasta puolen tunnin päästä saa mennä rantaan, tuo puoli tuntia on annettava aikaa jos merivartiosto haluaa tulla paikalle tarkistamaan.

Lindholm ajaa rysille kotirannasta alle kaksi minuuttia, joten hänen on kelluttava merellä tuo aika. Puolen tunnin odottelun aikana hän ehtii perata saaliin, eli kaikkiaan 18 siikaa, jättilohen, taimenen ja kuhan.

Jokaisella kalastajalla on omat henkilökohtaiset lohikiintiöt. Nyt neljättä vuotta käytössä olevien kiintiöiden perustana oli saaliit viisi vuotta taaksepäin, ja niistä kolmen parhaan vuoden keskiarvo.

Lindholm on huomannut kiintiöiden vahvistaneen lohikantaa.

– Viime kesänä tuli paljon lohta ja jouduin rajoittamaan, jotta jäi kiintiötä syksylle. Olisi mahdollista ostaa lisäkiintiötä muilta kalastajilta, mutta ei ole mitään ”pörssiä” jossa myyjä ja ostaja voisivat kohdata.

– Viime vuonna kiintiötä jäi noin 2 000 lohta, ja olisin parisataa siitä hyvin saanut kasaan.

Merimetsot ja hylkeet ovat kalastajalle ikäviä kilpailijoita. Merimetsojen tultua Lindholm on saanut huomata ahventen hävinneen.

Hyljevahinkoihin on auttanut Luonnonvarakeskuksen kanssa tehty yhteistyö hyljekarkottimien testauksessa.

Lindholm vaihtoi aiemmasta työstä ammattikalastajaksi vuonna 2009, eikä ole katunut kertaakaan.

– Tämä on niin vapaata.

Vapauden tunteen voi aistia matkustajanakin. Perkuujätteillä herkuttelevat lokit seuraavat kalastajaa kotirannasta. Merikotkia näkee usein.

– Vielä merikotka ei ole pesinyt tässä, mutta seuraan onko niillä rakennussuunnitelmia.

Kalaa hän myy kauppoihin ja ravintoloihin sekä kotoa käsin kokonaisena ja jatkojalostettuna.

– Myyn pääsääntöisesti vain omakalastamaa, vain jouluna olen ostanut muilta.

Kalastus

Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat vuonna 2019 saaliikseen noin 136 miljoonaa kiloa kalaa.

Silakkaa kalastettiin 113 miljoonaa kiloa pääasiassa troolialuksilla avomereltä.

Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla.

Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut 2000-luvun alun reilusta 2100 kalastajasta alle puoleen.

Lokakuussa 2019 ammattikalastajia oli Suomessa 676, joista 370 toimi merialueella ja 306 sisävesillä.

Sivutoimisia kaupallisia kalastajia oli merialueella 1620 ja sisävesillä 1280.

Yli 90 prosenttia kalastuselinkeinonharjoittajista harjoittaa pienimuotoista ja monitoimista perheyrittämistä.

Lähteet Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto

Kommentoi