Kiitellyt kuntoportaat vihittiin – paikalla jättiyleisö

Loviisa kyselee ehdotuksia harjun portaiden nimeämiseksi. Kuvituskuva. arkisto/Mika Mykkänen

Mika Mykkänen

Alakaupungin ja Myllyharjun yhdistävien kuntoportaiden avajaiset vietettiin pikkupakkasessa eilen. Paikalla oli yleisöä silmämääräisesti arvioituna liki sata, jos ei enemmänkin.

Kaupungin infrastruktuuripäällikkö Markus Lindroos yllättyi suosiosta.

Hän kertoi avajaispuheenvuorossaan, että hanke tehtiin kaupunkilaisten piristykseksi ja tavoitteena oli saada rakennettua yhteinen "olohuone" luonnon keskelle.

– Tämä on ollut mielissä ja suunnitelmissa kymmeniä vuosia. Viime vuonna pääsimme niin pitkälle, että esitimme määrärahan talousarvioon ja iloksemme se säilyi siellä.

Porrashanke näytti aluksi melkoiselta savotalta.

– Ensimmäisen kerran, kun kompuroimme kivikon läpi tänne ylös, niin oli hankalaa, mutta näimme, että paikalle saa portaat.

Lindroos oli tyytyväinen siihen, että kuntalaiset ja turistit ovat löytäneet portaat sekä ottaneet ne omakseen.

Hän totesi, että porraskommentteihin on törmännyt lähes päivittäin eri paikoissa.

– Hienoa on ollut se, että kommentit ovat olleet positiivisia.

Avajaisiin osallistunut Tarja Tupamäki oli erittäin tyytyväinen uusiin portaisiin.

– Aivan loistava juttu. Nyt kun ne ovat tässä aivan lähellä meikäläistä, niin ehkä tulee oikeastikin käytettyä niitä. Se on myös hyvä osoitus siitä, mitä me saamme yhdessä aikaan.

Hän kertoi kokeilleensa portaita.

Portaat eivät ole ainoa hanke Harjulla. Leikkikenttä tuulimyllyn kupeessa on uusittu ja puretun vesitornin kohdalle on saatu kuntoiluvälineitä. Lisäksi alueelle on tehty istutuksia ja raivattu näkösektoreita merelle.

Liikunnanohjaaja Fanny Stam-Ravi laski, että Itäiselle Harjutielle noustessa askelmia kertyy yli seitsemänkymmentä.

Porrasmäärä riittää hänen mukaansa vaativaankin kuntoiluun.

– Tämä on suhtkoht pitkä matka ja se oikeasti nostaa sykettä.

Hän neuvoi aloittelijaa tähtäämään aluksi ensimmäiselle tasanteelle.

– Siitä pikkuhiljaa voi edetä ylemmäksi ja ylemmäksi.

Harju on merkittävä osa kaupunkia ja kaupunkikuvaa. Tästä osasta avajaisissa kertoi museointendentti Ulrika Rosendahl.

– Loviisa ei olisi Loviisa ilman tätä harjua. Jo 1745, kun kaupunki syntyi, kaupunki rakennettiin harjun ehdoilla.

1800-luvulla rakentui ensimmäinen kävelytie harjua pitkin.

– Nykyisen myllyn kohdalle rakennettiin paviljonki, ja Loviisan kylpylävieraiden päivärutiineihin tuli tohtorin käskystä lisäys virkistävästä mäntymetsäkävelystä raikkaassa ilmassa Myllyharjun paviljonkiin ja takaisin Kappelinpuistoon.

1980-luvulla kaupunginarkkitehti Elmar Badermann teki ehdotelman puistosta, joka toimisi näköalapaikkana alakaupungin ja Loviisanlahden yli.

Suunnitelmaan sisältyi luonnonpuisto ja Myllykujan jatkeeksi tehtävä polku Harjutielle. Ajatus on elänyt Myllyharjun kunnostushankkeessa mukana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.