Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Valkohäntäpeuran kannan pienentämiseksi on tehtävä kovempia toimia

Olen kuullut Uudenmaan alueen ihmisiä ja keskustellut heidän kanssaan valkohäntäpeuran aiheuttamista tuhoista. Tein alkuvuodesta asiasta kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministerille. Olen ollut asiassa yhteydessä Luonnonsuojeluliiton kanssa. Olen pitänyt asiaa jatkuvasti esillä istuessani eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Aion jatkaa tulevalla vaalikaudella tätä työtä, jahka pääsen eduskuntaan.

Valkohäntäpeura on Suomeen 1930-luvulla tuotu vieraslaji. Tällä hetkellä se tuottaa runsaasti ongelmia varsinkin Uudellamaalla. Peurat aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja vahinkoja ammattiviljelyksille, kotipuutarhoille ja luonnonkasvillisuudelle. Ne levittävät myös ihmisen terveydelle vaarallisten punkkien kantamaa borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.

Valkohäntäpeuran kannan rajoittamiseksi on vaadittu ruokintakieltoa, sen metsästämistä vapaaksi ja myös lajin asettamista kansalliseen vieraslajiasetukseen. Valkohäntäpeuran tilaa on selvittänyt myös maa- ja metsätalousministeriön selvitystyöryhmä.

Nykyiset toimet eivät riitä valkohäntäpeuran kannan pienentämiseksi. Tarvitsemme entistä tehokkaampia keinoja, esimerkiksi metsästämisen ja talviruokinnan suhteen, jotta kanta saadaan reilusti pienenemään. Harkinnanvaraisia metsästyslupia voitaisiin myöntää niille alueille, joissa tuhot ovat pahimpia ja myös pinta-alarajoituksista voitaisiin poiketa. Ruokinnassa voitaisiin siirtyä ylläpitoruokinnasta houkutteluruokintaan.

Alueiden asukkaiden kuuleminen on todella tärkeää, kun mietimme keinoja valkohäntäpeuran kannan pienentämiseksi. Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin. Sen tuhot ovat kuitenkin paljon suuremmat ihmisille ja heidän elinkeinoilleen, jotta hyödyt kattaisivat haitat.

SDP:n kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas.