Aurinkovoimalat oikein sijoitettuna on kaupungille hyvä asia. Loviisan kaupungin julkaiseman ”Morjens”-lehden artikkelin mukaan kaupungin pohjoiset alueet raviradan ja Gislomin tuntumasta tultaisiin peittämään aurinkopaneeleilla. Kyseiset alueet ovat kaupungin välittömässä läheisyydessä ja hyvää teollisuustonttimaata.
1) Onko päättäjien mielestä oikein varata suurehko noin 20 hehtaarin teollisuustonteiksi soveltuva maa-alue kymmeniksi vuosiksi vähämerkitykselliseen käyttöön ja estää tulevaisuuden tarpeiden toteutuminen, jotka tarvitsisivat laajaa tonttimaata. Aurinkovoimalat ovat tulevaisuutta, mutta pitäisikö niiden sijaintipaikka miettiä paremmin.
2) Onko yleisesti hyväksyttävissä yksitoikkoisen paneelikentän sijoittaminen aivan kaupunkiasutukseen kiinni, jopa osittain sen sisään. Loviisan kaupungilta ja lähialueen maanomistajilta löytyy varmasti alueita, jonne aurinkopaneelikentän voisi sijoittaa ja silti teollisen liiketoiminnan kehittämiselle jäisi tilaa.
Vuokraajan kannalta esitetty alue on erinomainen. Alue on vapaata tasamaapeltoa, helposti luokse päästävää ja välittömässä läheisyydessä on valtakunnan sähköverkkoon liittyvät muuntoasemat. Taloudellinen tuotto on vero- ja vuokratuloina noin 50 000 euroa vuodessa. Se vaikuttaa yksityistaloudessa suurelta summalta mutta Loviisan kaupungin vuosibudjetissa tämä on pieni raha ja kiinnittyy kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Siksi aurinkovoimalan sijainti tulee pohtia kaupunkikuvallisesti merkityksellisenä asiana.
Lisäksi kohde ei tuo yhtään vakituista työpaikkaa; satunnaiset korjaukset, paneelien puhtaanapito ja maa-alueen kasvuston kitkeminen ovat satunnaisia tai muuten lyhytaikaisia toimenpiteitä. Tämän lisäksi on otettava huomioon aurinkovoimalan käytön jälkeen maa-alueen ennallistamisen kustannukset kuten aurinkopaneelikentän sekä runkorakenteiden purku ja kierrätys ja vastuu tästä. Vähäpätöisemmällä maa-alueella ennallistamisen sopiminen ja aikataulutus on helpompaa.
Kehityksessä pitää olla mukana, mutta se tulisi tehdä kaupungin aktiivista kehittämistä vaalivalla tavalla eikä rakentamalla rajoitteita, jota väärän tyyppinen maankäyttö voi olla.
Referoin tätä minihanketta Etelä-Satakunnassa meneillään olevaan hankkeeseen. Metsäistä maa-aluetta, etäällä asutuksesta, on varattu 760 hehtaaria. Tämä pinta-alojen epäsuhde kertoo minihankkeen muuttuneen mikrohankkeeksi, jolla ei ole sähköenergian tuotannollista merkitystä ja taloudellinen tuotto marginaalinen.