Loviisan kouluissa ja niiden hallinnossa on ongelmia. Tähän kirjoitukseen kerättiin ajatuksia viideltä Loviisan eri kouluissa toimineelta opettajalta, joilla on laajaa kokemusta muistakin kaupungeista. Silti kukaan meistä ei uskaltanut esiintyä nimellään. Olemme huolissamme nykyisistä ja tulevista työsuhteistamme sekä esimiestason reaktioista. Kokemuksissamme oli eroja, mutta tähän kirjatut asiat korostuivat.
Millaiset asiat kuormittavat opettajia työssään?
– Haastavat oppilaat luokassa. Täytetään papereita ja lomakkeita sekä tehdään muistioita yms. Asiat eivät kuitenkaan muutu.
– Jatkuva sijaisten käytön tarve. Lähiesimiesten vaihtuvuus. Oppilashuollollisten tukitoimien riittämättömyys sekä opetustyön ohella tehtävän työn ajoittainen runsaus.
– Esimiesten näkymättömyys arjessa.
– Kuraattoreita ja koulupsykologeja on liian vähän oppilasmäärään ja tarpeeseen nähden. Myös kouluterveydenhuolto toimii todella ohuilla resursseilla.
Millaista on koulujen esimiestyö?
– Pääsääntöisesti hyvää omassa yksikössä.
– Olen saanut epäammatillista kohtelua ja huutoa niin kollegalta kuin esimieheltäkin.
– Monet opetustyöhön vaikuttavista päätöksistä tehdään viime tingassa tai sen jälkeen.
– Monet arkityön kannalta tärkeät päätökset, kuten rekrytoinnit, jäävät tarpeettoman pitkäksi aikaa ylemmän johdon pöydälle. Kouluilla pelätään pidettyjen väliesimiesten lähtevän. Ja kun opettajilta on tullut kehitysehdotuksia, koetaan ettei johto ole edes kuunnellut.
– Yksi johtaja on tavoitettavissa. Häneltä saa tukea.
– Kolmisen viikkoa sitten ruotsinkielinen yläkoulu oli leffassa. Kaikki oppilaat saivat juoman ja popcornia. Samaa pakettia oli tarjottu Harjurinteen yläkoululaisille. Mutta he olivat kieltäytyneet. Ja sitten ollaan vihaisia, että ruotsinkieliset saavat kaiken kivan.
– Johto on räpiköinyt sisäilmaongelmien kierteessä jo toistakymmentä vuotta.
Onnistuuko nykyinen johto korjaamaan ongelmansa?
Loviisan kouluissa ja niiden hallinnossa on ongelmia.
– Tuntuu epätodennäköiseltä, tarvitaan henkilövaihdoksia.
– Muistaakseni keväällä 2018 osa aineenopettajista laati kirjelmän silloiselle sivistysjohtajalle johtamiseen liittyvistä ongelmista ja johtamistavoista.
– Olin mukana eräässä huoltajien ja opettajien vetoomuksessa kaupungin johdolle, 2018. Siinä sanottiin muun muassa: Vaikka yhtenäiskoulun piti tuoda säästöjä, johdon ammattitaito ei ilmeisesti riitä normaaleihin tehtäviin, koska koko ajan lisätään resursseja työn aukkojen paikkaamiseen.
– Esimerkiksi Harjurinteen koululle halutaan nyt toista apulaisrehtoria, joka huolehtisi alakoulun asioista. Talossa on jo rehtorin lisäksi yksi apulaisrehtori, suunnittelija ja kaksi koulusihteeriä.
– Uuden apulaisrehtorin palkkaaminen ei ratkaisisi mitään. Kierre jatkuisi.
Oliko esimerkiksi suurimman koulun, Harjurinteen rehtorin paikka avoimessa haussa?
– Rehtorin paikka oli avoimessa haussa ja siihen valittiin toinen henkilö. Hän sai pian rehtorin paikan muualta. Varasijalla ollut sai paikan ilman uutta hakua.
– Yhtenäiskoulun valmistelu vietiin loppuun siten, että kolmen eri koulun yhdistyessä rehtori hoitaisi kaikkia ja lisäksi lukio oli jo aikaisemmin kytketty yläasteen rehtorin tehtäviin. Valittu otti viran vastaan, mutta luopui siitä kuitenkin ennen viran alkamista. Tästä asiasta on käyty keskustelua, että oliko tämä edes oikein hoidettu.
– Opetustoimen suurimpien virkojen hoidon pitäisi olla muulla tavoin järjestetty, ei liian suppean piirin. Asioita on vaikea hoitaa niin, etteikö aina jollakin heräisi epäilys syy- ja seuraussuhteista, tasapuolisesta resurssien jaosta ynnä muusta.
Millainen kokemus sinulla on opettajana Loviisan kaupungista työnantajana?
– Johto ei ole osannut korjata ongelmia, eikä kaupungin ulkopuolista apua ole näemmä käytetty. Avainpaikat pitäisi laittaa uuteen hakuun.
– Yllättävän moni pätevä kollega on lähtenyt muutaman vuoden jälkeen muualle töihin.
– Tällä hetkellä en voi vilpittömästi suositella Loviisan kaupungin koulutointa työpaikkana esimerkiksi kollegoilleni, jotka harkitsevat hakeutuvansa tänne töihin.
Nimimerkki: "Viisi viestinviejää", ja kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä.
Vastaus: Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja Kirsi Kinnunen vastaa
Olen pahoillani, että kyseisillä Loviisan kouluissa työskentelevillä henkilöillä on edellä mainitun kaltaisia kokemuksia.
On hyvä puhua avoimesti epäkohdista. Harjurinteen koulun ja Loviisan lukion johtamisselvitys etenee.
Ymmärsin kyseisen henkilöstön kuulemistilaisuudessa, että neutraali, ulkoapäin tuleva tarkastelu voisi auttaa tässä tilanteessa. Myös kasvatus- ja sivistyslautakunta piti hyvänä ajatuksena hankkia ulkopuolisen tahon arviota näiden koulujen johtamistilanteesta. Olen juuri tehnyt tarjouspyyntöjen jälkeen viranhaltijapäätöksen, että vastaavaa kokemusta omaava konsultointiyritys laatii selvityksen johtamisjärjestelmän kehittämisestä elokuun puoliväliin mennessä.
Johtamiseen on mielestäni myös kiinnitettävä huomiota koko kaupungin tasolla.
Näiden kommenttien perusteella on selvää, että koulutuksen vastuualueella tulee lisätä vuorovaikutusta, henkilöstön kuulemista ja rinnalla kulkemista. Esimiestyöhön on panostettava jatkossa vielä enemmän.
Olen hyvin iloinen siitä, että esimiestyö koetaan pääsääntöisesti hyväksi omassa yksikössä, omalla koululla.
Kommenteista heijastuu myös kaupungin ohut resurssirakenne.
Koulutuksen vastuualue on riippuvainen muidenkin keskusten resursseista, kuten kouluterveydenhuollosta ja rakennusten ylläpidosta. Kuten liki kaikissa Suomen kunnissa, on Loviisassakin koulupsykologien ja koulukuraattorien työtaakka on suuri. Tämä vähentää työn houkuttelevuutta ja luo rekrytointiongelmia.
Valitettavasti koronapandemia vaikutukset tulevat näkymään vielä monen vuoden jälkeenkin lasten, nuorten ja perheiden, kuten myös henkilöstön hyvinvoinnissa.
Myös arjen hektisyys ja monet samanaikaiset vaatimukset heikentävät jaksamista.
Epäasialliseen kohteluun on sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa kiinnitetty paljon huomioita erityisesti viime vuodesta lähtien. Epäasiallista kohtelua, kuten huutamista, ei saa hyväksyä.
Mielenterveyden vahvistamiseen kiinnitämme aiempaa enemmän huomiota niin oppilaiden kuin henkilöstönkin jaksamisen suhteen. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työyhteisön hyvinvoinnista.
Kirsi Kinnunen, Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja