Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Börje Uimosen kolumni: Matkalla vetytalouteen

Venäjän hyökättyä Ukrainaan otsikoihin nousivat nopeasti sanat vihreä siirtymä ja vetytalous, joilla päästäisiin nopeasti eroon Venäjän fossiilisen hiilen polttamisesta. Edellisessä kolumnissa kerroin, ettei yksilönä kannata masentua ilmastoangstista. Todelliset muutokset kun tehdään teollisuuden mittakaavassa.

Suomen hiilidioksidin kokonaispäästöistä viitisen prosenttia syntyy Nesteen Kilpilahden jalostamolla. SSAB:n Raahen tehtaat puolestaan päästävät 6-7 prosenttia. Yhteensä 12 prosenttia koko maan hiilidioksidipäästöistä. Mitä asialle sitten tehdään? Vastauksena on vedyn valmistaminen ja sen käyttäminen teollisuuden prosesseissa.

Tulevaisuuden visiona näen useiden pienreaktoreiden (SMR) käynnistyvän Loviisassa.

Neste on jo nyt Suomen suurin vedyn kuluttaja. Ongelmana on, että Porvoossa vetyä tehdään vielä maakaasusta. Vedyn kulutus on 100 000 tonnia vuodessa. Sillä on paljon merkitystä miten tuo vety jatkossa valmistetaan. Parhaillaan Porvoossa kartoitetaan sinisen vedyn valmistusta maakaasusta. Prosessissa syntynyt hiilidioksidi otetaan talteen. Viedään se tankkereilla Pohjanmerelle ja pumpataan merenpohjaan vuosisadoiksi säilöön.

Ympäristön kannalta vielä parempi vaihtoehto on vihreän vedyn valmistus pelkästä vedestä sähköä käyttämällä. Ongelmana on toistaiseksi prosessin kalleus. Tarvitaan todella paljon edullista sähköä. Varsinkin SSAB on pitkään kehittänyt prosessejaan käyttämään metallin valmistuksessa koksin sijaan vetyä. Heti kun riittävä sähkön saaminen on turvattu, niin SSAB aloittaa hiilineutraalin teräksen tuotannon Ruotsissa ja Suomessa. Myös Neste on halukas vaihtamaan nykyisestä harmaasta vedystä sinisen kautta vihreään.

Mistä saadaan edullista päästötöntä sähköä vihreän vetytalouden tarpeisiin? Vastaus on tuuli-, aurinko- ja ydinenergia. Suomi on myöhästyneen OL3 projektin myötä tuntunut olevan ikuisesti riippuvainen sähkön tuonnista. Todellisuudessa tulemme olemaan jo 2024 omavarainen. Jatkossa meillä on sähköstä ylituotantoa. Siis mahdollisuus tehdä halvalla kotimaista vetyä aina kun aurinko paistaa tai tuulee reippaasti. Höpötys sattumasähköstä on menneen maailman perusteluja. Sähköä on jatkossa reilusti yli oman tarpeen talvipakkasillakin ja ylijäämän voimme myydä tai varastoida vedyksi. Älä siis vastusta tuulivoimaloita.

Entä ydinvoiman rooli vetytaloudessa? Fortumissa mietitään teollisesti valmistettavien pienydinreaktorien käyttöönottoa. Niiden yhtenä käyttökohteena nähdään vihreän vedyn valmistus. Tulevaisuuden visiona näen useiden pienreaktoreiden (SMR) käynnistyvän Loviisassa. Loviisassa voi silloin olla teollisen mittakaavan vedyn valmistusta. Kanada ja Ruotsi ovat jo tilanneet ensimmäiset SMR-voimalansa GE Hitachilta. Milloin Suomi?

Loviisassa voi silloin olla teollisen mittakaavan vedyn valmistusta.

Vety voi tulevaisuudessa korvata fossiilista maakaasua sen kaikissa käyttökohteissa. Suurteollisuuden tarvitsema vety valmistetaan aina paikallisesti. Nesteytettyä vetyä kun kannattaa tehdä juuri siellä missä ylijäämäsähköä syntyy runsaasti ja vedylle on kysyntää.

Kirjoittaja on loviisalainen tietohallintojohtaja.