Pääkirjoitus Anonyymille ilmiantokanavalle tarvetta Loviisassakin

Loviisan kaupunginhallitus käsitteli eilisiltana aloitetta whistleblowing-ilmoituskanavan käyttöönotosta. Tätä kirjoitettaessa asian käsittely oli vielä kesken, mutta on varmaa, että Loviisassakin otetaan ennemmin tai myöhemmin käyttöön väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitettu kanava.

Suomessa direktiivin pohjalta tehdyn ilmoittajansuojelulain luonnos on viimeistelyvaiheessa. Eduskuntaan se menee näillä näkymin kevään aikana.

EU-direktiivi velvoittaa viimeistään 17.12.2023 yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä, osuuskuntia, yhdistyksiä ja julkisen sektorin organisaatiota järjestämään kanavan, jonka välityksellä voi jättää ilmoituksen väärinkäytösepäilystä. Järjestelmän avulla voidaan tehdä nimettömiä ilmiantoja vaikkapa huonosta johtamisesta tai häiriökäyttäytymisestä. Ja melkoisella varmuudella tullaan tekemäänkin - olipa sitten aihetta tai ei.

Mahdollisten aiheettomien ja kiusallaan tehtävien ilmiantojen riskeistä ja selvittelyjen vaatimasta lisätyömäärästä huolimatta whistleblowing -ilmoituskanava on tarpeellinen sekä tehokas lisätyökalu väärinkäytösten ja epäeettisen toiminnan kitkemiseen. Työriita-asiat ja työsuhteisiin liittyvät kiistat eivät tule sisältymään lain soveltamisalaan.

Direktiivin idea on suojata ilmoituksen tekijää, mikä edellyttää toimivan prosessin rakentamista ilmoitusten vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja anonyymin yhteydenpidon mahdollistamiseksi.

Uusi laki suojelee tietovuotajia mahdollisilta kostotoimilta, kuten irtisanomiselta tai vähempiarvoisiin tehtäviin siirtämiseltä. Vastatoimien kohteeksi joutunut ilmoittaja voi saada vahingonkorvausta tai hyvitystä.

Laki suojaa vuotajia myös sanktioilta, joita voisi seurata annettuun tietoon liittyvistä salassapitovelvollisuuden, tietosuojasääntöjen tai liikesalaisuuksien rikkomisesta.

Ilmiantolaki on sukua sananvapauslain lähdesuojapykälään (16.§), joka antaa toimittajille oikeuden olla ilmaisematta, kuka on antanut mediassa julkaistun jutun sisältämät tiedot. Lähdesuojan ansiosta tiedotusvälineet ovat saaneet arvokkaita vihjeitä ja tietovuotoja, joiden avulla on päästy merkittävien väärinkäytösten jäljille. Uusi laki suojaa myös vuotajia, jotka tuovat siinä määriteltyä tietoa julkisuuteen, mikäli ilmianto ei ole muita kanavia käyttäen toiminut.

Parhaimmillaan ilmoituskanava on mitä mainioin tapa välttää väärinkäytöksistä johtuvien riskien kasvu yrityksen olemassolon uhaksi asti. Ilmoituskanavakaan ei tosin auta, jos sitä ei oteta todesta.

Keskuskauppakamari selvitti ilmoituskanavan käyttöä kyselyllä 143 organisaatiolle eri puolilla Suomea. Niistä vain joka toisella oli kanava käytössä. Ilmoituskanavattomissa yrityksissä taas joka toisessa kanavaa ei ollut tarkoitus ottaa käyttöön tänäkään vuonna, mikä kielinee ennakkoluuloista.

Edelläkävijäyritykset ovat ylläpitäneet järjestelmää jo vuosikausia. Niissä ylin johto haluaa tietää mahdollisimman varhain, jos jotakin epäilyjä väärinkäytöksistä ilmenee. Kanava on tyypillisesti avoin myös ulkopuolisille ilmoituksille, sidosryhmillekin. Turhiakin ilmoituksia on yrityksissä havaittu, mutta niiden osuus kaikista ilmoituksista on ollut marginaalinen.

Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin rajapinnassa kohtaavat erilaiset maailmat, mikä saattaa altistaa monenlaisille väärinkäytöksille vaikka toimintojen ulkoistamistilanteissa. On rehellisesti toimivien etu, että joku viheltää silloin pilliin ja saa huomion kiinnittymään epäkohtiin.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut