Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Börje Uimosen kolumni: Saariston saavutettavuudesta

Kalastusharrastukseni myötä kiinnostus kotimaan matkailuun on lähtenyt vähän lapasesta. Aiheeseen tulee tutustuttua joka kantilta. Sivutoimisesti itsekin palveluita tuottaen. Cursor esitteli tuoreen Kymenlaakson matkailun tiekartan vuosille 2022-2028. Selkein epävarmuus syntyy venäläisten matkailijoiden puuttumisen osalta. Raja on ollut turisteilta kiinni jo pari vuotta eikä avautuminen ole ennustettavissa. Suomalaisten matkailijoiden käytöksen ennustaminen on myös vaikeaa. Ulkomaan matkoille lienee patoutunutta hinkua. Vai jääkö koronan käynnistämä kotimaan retkeilybuumi päälle.

Vahvuuksia koko Kaakkois-Suomen rannikkoalueen matkailussa olisi. Pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet auttavat tavoittamaan helposti mantereen kohteet. Haasteeksi Cursor tosin löysi majoituspaikkojen huonon tarjonnan. Pelkän kesän varassa ei majoituspalveluja oikein saa kannattamaan. Valtavan potentiaalin omaavaan saaristoon sen sijaan on jo poikkeuksellisen vaikea päästä. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on saavutettavissa lähinnä omatoimisille veneilijöille.

Saman ongelman kanssa painii myös Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Monelle tämä Uudenmaan kuntien yhteinen organisaatio on jäänyt vieraaksi, koska suurin osa yhdistyksen retkikohteista sijaitsee saarissa. Itä-Uudenmaan 17:sta kohteesta vain Porvoon Stornäsudden ja Varlaxudden ovat autoilijan tavoitettavissa. Porvoon Pirttisaareen ja Sipoon Kaunissaareen on sentään reittiveneyhteys. Loput 13 saarikohdetta tavoittaa veneellä jos sellainen on saatavilla. Helposti saavutettavien kohteiden palveluihin panostetaan paljon ja niissä pyritään myös esteettömyyteen. Minä kehitän Uuvin toimintaa sen hallituksen jäsenenä. Tarkoituksenani on kiertää läpi kaikki 36 virkistysaluetta kohde per kuukausi tahtia. Hupia riittää näin kolmeksi vuodeksi.

Huhtikuun lopussa järjestää Etelä-Suomen kalatalousryhmä, Leader Sepra ja Itäisen Uudenmaan kehittämisyhdistys SILMU Älykkäät rannikkokylät työpajan Pellingissä. Tuonne keksin ilmoittautua Suomen kalastusopaskillan kautta. Toimijoita riittää, toivottavasti myös tuloksia.

Matkailupalveluista tiedottaminen verkossa kehittyy hyvin. Ongelmana on usein verkko-ostamisen tai varaamisen vaikeus. Palveluntarjoajien yhteistyö ei toimi vielä riittävästi, jotta matkailuelämyksiä ja majoitusta voisi paketoida.

Saariston saavutettavuus kaipaisi venekuljetusten saatavuutta.

Saariston saavutettavuus kaipaisi venekuljetusten saatavuutta. Lainlaatija ja Trafi on tuottanut pahan kannattavuusongelman vesibussien ja niiden kuljettajien kovilla vaatimuksilla. Pienet alle 12 hengen ryhmät voi vuokraveneen kuljettaja viedä saariin, mutta taksiveneen päivähinta nousee helposti 800 euron tuntumaan. Se on useimmille porukoille liikaa.

Tähän juttuun ei mahdu kertomaan kuinka hankalaa ja kallista on katsastaa isompi vesibussi kotimaan liikenteeseen. Saariston potentiaali taitaa edelleen jäädä pääosin hyödyntämättä muilta kuin veneilijöilta ja kalastusmatkailijoilta.

Kirjoittaja on osa-aikainen kalastusopas.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on saavutettavissa lähinnä omatoimisille veneilijöille.