Pääkirjoitus Kielivaikutuksia olisi hyvä arvioida monikielisten kuntien hankkeissa

Loviisan valtuuston viime kokouksessa vahvistui jälleen käsitys merkittävästä muutoksesta Loviisan poliittisessa ilmapiirissä, kun RKP useamman valtuutetun suulla viestitti kannattavansa yhteisen kaksikielisen varhaiskasvatuskeskuksen eli yhtenäispäiväkodin rakentamista Loviisaan.

Kaksikieliseen varhaiskasvatuskeskukseen siirtyminen on pieni askel päiväkotilapselle, mutta suuri askel Loviisan RKP:lle. Vielä vuosikymmen sitten ajatus keskusta-alueen suurimmasta yhteisestä päiväkodista tuskin olisi saanut RKP:n enemmistön tukea.

RKP:n kieliaktiivi valtuutettu Thomas Rosenberg halusi erikseen vielä alleviivata, ja varmistaa, että viesti uudenlaisesta linjauksesta tulee ymmärretyksi. Hän totesi, että ”todettakoon nyt varmuuden vuoksi, että RKP:kin on tämän ajatuksen takana, jos joku mahdollisesti luuli jotain muuta.”

RKP:n uudenlainen linjaus on tervetullut signaali paikallispoliittisten mannerlaattojen liikkumisesta Loviisassa, jossa vähäisiä resursseja on jatkossa yhä tärkeämpää ryhtyä käyttämään järkevämmin. Kieliryhmien erillisten kiinteistöjen rakentaminen ja ylläpitäminen ei nykyaikana enää ole mielekästä, mikäli yhteisillä ratkaisuilla saavutetaan enemmän tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Vaarantamatta tietenkään kenenkään kielellisiä oikeuksia.

Loviisa on pitkään ollut kaupunki, jossa suomea ja ruotsia puhuvat lapset on pyritty eristämään ikätovereistaan päiväkodeissa ja kouluissa. Yksityinen päiväkoti Krisumaja oli Loviisassa tiettävästi edelläkävijä kaksikielisen päiväkotitoiminnan järjestämisessä. Sipoossa ja Porvoossa ollaan jo pitkään oltu Loviisaa pidemmällä kieliryhmien yhteisten tilojen rakentamisessa.

Loviisassa ollaan kuitenkin hitaasti, mutta vääjäämättä ryhdytty vuosi vuodelta purkamaan turhia kielimuureja loviisalaisten väliltä. Vielä takavuosina Loviisassa piti olla omat kulttuurisihteerinsä kummallakin kieliryhmällä, mutta nykyisin jopa kansalaisopistot pystyvät toimimaan samassa Lovmi-kansalaisopistossa, ja järjestämään esimerkiksi molempikielisiä piirrustus- tai kokkikursseja alueen asukkaille.

KIVA-menettely olisi omiaan hälventämään mahdollisia turhia ennakkoluuloja ja tarpeettomia törmäyksiä kieliryhmien välillä.

Yhteisessä varhaiskasvatuskeskuksessa kiinteistö on yhteinen, mutta pääosa toiminnasta tapahtuu lasten omalla äidinkielellä. Samaisessa viime valtuuston kokouksessa Rosenberg painotti, ettei toimiva kaksikielisyys synny itsestään, vaan se on suunniteltava huolellisesti.

Se on aivan totta. Vaikka lapset ja nuoret soljuisivatkin todennäköisesti luontevasti kaksikielisiin ratkaisuihin ja tulisivat hyvin toimeen erikielisten ikätovereidensa kanssa, on vastuu muutoksen toimivasta toteutuksesta aina aikuisilla päättäjillä.

Uutta varhaiskasvatuskeskushanketta ja sen kaksikielisyyssuunnitelmaa tulee tietenkin arvioida myös molempien kieliryhmien näkökulmasta. Mahdollisten turhien ennakkoluulojen hälventämiseksi Loviisassa tulisikin kehittää ja ottaa käyttöön eräänlainen kielivaikutusten arviointimenettely eli KIVA-menettely sellaisissa hankkeissa, joilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia eri äidinkielisten keskinäiseen tasa-arvoon. Esimerkiksi kulttuuritoimen ja kasvatuksen alueella sellaisia aika ajoin ilmenee.

Yhteinen kaksikielinen varhaiskasvatuskeskus voisi olla ensimmäinen KIVA-menettelyn hanke, jolla uskottavasti varmistettaisiin kielitasa-arvon toteutuminen.

Kun yritysvaikutuksiakin on päätetty jo arvioida YRVA-menettelyssä, olisi KIVA-menettely omiaan hälventämään mahdollisia turhia ennakkoluuloja ja tarpeettomia törmäyksiä kieliryhmien välillä.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut