Kolumni Miten käy Suomen varautumisen?

Kolumni

Miten käy Suomen varautumisen, kun joka viikko kolme maatilaa lyö lapun luukulle?

Sota Ukrainassa on tuonut uudenlaisen raadollisen realismin ja pistänyt ajattelemaan myös sitä vaihtoehtoa, että Suomi joutuisi sotaan. Apteekeista loppuneet jodi-tabletit ja paikoin tyhjänä ammottavat nuudelihyllyt kertovat siitä, että ainakin osa suomalaisista varautuu mahdolliseen poikkeustilaan.

Nato-keskustelu on vallannut työpaikat ja twitter-tilit. Puolustuksellinen varautuminen on tärkeä osa isoa kokonaiskuvaa, miten varmistetaan Suomen itsenäisyys. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin myös muuten varautua siihen, että joku ulkopuolinen toimintaympäristön muutos vaikeuttaa elinolosuhteita Suomessa. Sodalla on jo nyt vaikutuksia raaka-aineiden toimituksiin ja hintoihin. Tällä on suora vaikutus kotimaiseen ruoantuotantoon.

Erityisen huolissani olen siitä, miten huonoon jamaan Suomessa on annettu valua kotimaisen ruoantuotannon edellytykset etenkin alkutuotannon osalta. Oma alkutuotantomme on olennainen osa maamme varautumista. Halpuutuskampanjat voivat näyttäytyä kuluttajille myönteisessä mielessä, mutta nämä näyttävät kampanjat maksetaan ruoantuottajien rahapussista.

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin mukaan Suomessa oli noin 44 700 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2021. Väheneminen jatkui edellisvuosien tahtiin, vuonna 2021 vähennystä oli reilut 900 tilaa. Toistaiseksi maatalousmaa on löytänyt käyttäjänsä ja lopettaneiden tilojen pellot on joko vuokrattu tai myyty toisille maatiloille. Miten jatkossa, kun oman elannon saaminen maataloudesta heikkenee koko ajan. Esimerkiksi polttoaineiden ja apulannan merkittävä hinnannousu ei korreloi tuottajahintoihin.

Ukraina asuu tämän vuoden jälkeen monessa navetassa.

Maidon tuottajahinta tammikuussa 2022 oli 0,43 €/litra. Naudanlihan tuottajahinta oli keskimäärin 3,28 €/kg, sianlihan 1,67 €/kg ja broilerin 1,40 €/kg. Luomumunien tuottajahinta oli 2,44 €/kg. Perunakilon tuottajahinta oli 0,19 €. Vehnän, rukiin ja kauran tuottajahinnat olivat n. 0,29 €/kg. Näistä siis maksetaan tuottamisen kustannukset ja mahdollinen palkka, jos siihen on varaa.

Loviisassa ja Lapinjärvellä maatiloja on edelleen useita. Uudellamaalla sijaitsee iso osa Suomen maatiloista. Meillä on hyvät mahdollisuudet syödä lähiruokaa ja varmistaa, että ruokamme on eettisesti tuotettu.

Ymmärrän, jos lihaa ei syö, koska ei halua syödä eläimiä. Mutta sitä en ymmärrä, miten lentokoneella Suomeen roudattu soija voisi olla ilmastoystävällisempää kuin vastuullisesti Suomessa tuotettu liha. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat motivoituneita kehittämään omaa toimintaansa hiilineutraaliin suuntaan. Se on myös kannattavuustekijä tiloille. Esimerkiksi investointituet alkutuotantoon tulisikin nostaa ilmastotavoitteidenkin vuoksi korkealle tasolle.

Luotan siihen, että valtaosa eläintiloista huolehtii eläimistä välittävällä otteella, eläimet huomioiden. Edelleen lehmille Suomessa annetaan nimi. Vuosittain vaihtuu alkukirjain, jolla vasikan nimi tulee antaa. Tänä vuonna vuorossa on U-kirjain. Ukraina asuu tämän vuoden jälkeen monessa navetassa. Toivottavasti myös muistuttamassa siitä, miten tärkeää kotimainen ruoantuotanto on erityisesti kriisien aikana. Aseita ei voi syödä.

Tiina Heikka on lapinjärveläinen valmennus- ja mentorointialan yrittäjä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut