Börje Uimosen kolumni Kalatalouden käyttö- ja hoitosuunnitelmista

Börje Uimosen kolumni

Uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat viimein hyväksynnän loppusuoralla. Luin läpi Porvoo-Sipoon ja Loviisan saariston suunnitelmat. Kalatalousalueet olivat huolehtineet, ettei vapaa-ajankalastajilla tai kalastusoppailla ollut mahdollisuutta osallistua suunnitelmien tekemiseen. Odotin, että suunnitelmissa keskitytään lähinnä kalakantojen heikon nykytilan kuvaamiseen. En yllättynyt.

Uuden kalastuslain myötä syntyneet kalatalousalueet ovat kiinnostuneita erityisesti kaupallisen kalastuksen saalismääristä ja siihen kohdistuvista uhista. Saaliinjakoon liittyvä viholliskuva on selkeä. Merimetsot, hylkeet, vapakalastajat, kalastusoppaat ja kotitarvekalastajat tuossa järjestyksessä. Sana merimetso esiintyi käyttösuunnitelmissa 58 kertaa ja hylje 57 kertaa, mutta merimetsoon kohdistuva pyhä viha on selkeimmin sanallistettu.

Hoitamisessa suunnitelmat keskittyivät lähinnä tunnistettujen kutualueiden rauhoituksiin. Vapa- ja kotitarvekalastajat halutaan kutuaikana pois kutulahdilta, mutta ei puututa kudulle siirtyvien kalojen verkkopyyntiin.

Olen vuosikausia ihmetellyt miksi vankkaa tutkimustietoa kuhan todellisen kutukypsyyden osalta ei haluta käyttää. Merialueilla nykyinen alamitta 42 senttiä kohdistaa pyynnin kutemattomiin kaloihin. Tutkitusti pyynti tulisi kohdistaa vasta yli 48 senttisiin kaloihin. Nyt voivotellaan itse aiheutettua kuhasaaliin laskua. Ja syytetään siitä merimetsoja.

Miksi vesialueiden omistajat edelleen antavat kalatalousalueiden ylläpitää huonoa tai olematonta vesistöjen hoitoa, vaikka rahat siihen tulevat pääosin harrastajien kalastuksenhoitomaksuista? Juontaako tämä edelleen viehekorttilain aiheuttamasta katkeruudesta?

Nyt voivotellaan itse aiheutettua kuhasaaliin laskua.

Vapaa-ajankalastajat ovat jo kauan korostaneet vastuullisen ja valikoivan kalastuksen merkitystä. Vapaaehtoiset ovat tehneet pitkään vaelluskalojen kutusoraikkojen kunnostuksia. Uusimpina hankkeina ovat haukitehtaat, joissa parannetaan kutukaislikoiden olosuhteita. Kalatalousalueiden hoito muodostuu pääosin poikasten istutuksista vaikka kalastuslaki korostaa luontaista lisääntymistä. Saahan ne rahat siihen uppoamaan, mutta kalaston tilanne ei sillä parane.

Laissa edellytetään alueilta myös laajojen yhteislupa-alueiden muodostamisen koordinointia esimerkiksi uistelijoiden tarpeisiin. Kumpikin kalatalousalue toteaa, että on liian vaikeaa eikä kiinnosta edes yrittää. Järvialueilla tämä kyllä onnistuu kun halutaan toimia yhdessä.

Suuret vesialueiden omistajat Porvoo, Loviisa, Helsinki ja virkistysalueyhdistys jättävät valtansa lähes kokonaan käyttämättä. Paremmat virkistyskalastuksen mahdollisuudet olisivat niiden asukkaiden etu. Kalastusmatkailu on myös merkittävä tulonlähde paikallisille yrittäjille. Näin jokaiselle tapetulle kalalle tulisi huomattavasti nykyistä parempi kokonaistuotto. Toivottavasti vielä joskus päästään aitoon ja kestäviä tuloksia tuottavaan yhteistyöhön kalavesien hoidossa.

Kirjoittaja on vapaa-ajankalastuksen järjestöaktiivi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut