Kolumni Kuka muutoksen toteuttaa?

Aluevaalit ovat takanapäin ja tiedämme nyt, ketkä ovat uudella hyvinvointialueella ensimmäisinä vallankahvassa. Vaalit ovat ansaitusti keränneet mediahuomiota ja toivottavasti yhden historiamme merkittävimmän uudistuksen kiinnostus pysyy jatkossakin korkealla. Sillä voihan pojat, edessä on aivan valtavan iso muutos.

Voisi ajatella, että palvelut, asiakkaat ja työntekijäthän pysyvät samoina, että eihän tämä sote-uudistus nyt niin paljon muuta asioita. Jos kuitenkin vaikka verrataan tätä muutosta kuntaliitoksiin, ymmärretään, että muutos on todellakin merkittävä eikä tapahdu hetkessä. Yhteinen uusi tapa toimia vaatii aikaa muotoutuakseen.

Muutos tuo uuden palveluiden järjestämistason eli tavan organisoida ja rahoittaa palveluiden järjestämistä. Uudistus yhdistää saman katon alle sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen sekä näiden tukipalvelut. Muutos koskee kuntien lisäksi kuntayhtymiä. On siinä päätöksentekijöillä pohdittavaa, miten seitsemän kunnan alueella itäisellä Uudellamaalla palvelut jatkossa pyörivät.

Kuka muutoksen kuitenkin sitten lopulta tekee? Tekeekö sen hyvinvointialueen uusi vastavalittu valtuusto ja sen alaiset toimielimet vai joku muu?

Uudenkehittäminen ja muutoksentekeminen ovat toki paljon ideointia ja päätöksentekoa, mutta arjen tasolla muutos viedään käytäntöön henkilöstön toimesta, asiakas-yhdyspinnassa.

Voihan pojat, edessä on aivan valtavan iso muutos.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyy yhteensä noin 2 300 työntekijää. Heidän vastuullaan on tuottaa meille noin 100 000 itäuusmaalaiselle sote- ja pelastuspalvelut jatkossa. Heidän vastuullaan on se, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueesta tulee toimiva ja asiakkaat huomioiva palvelunjärjestäjä. Päätöksentekijöillä on iso rooli tehdä päätöksiä, mutta niiden toimeenpanossa vasta punnitaan se, toteutuuko haluttu muutos vai ei.

Haastavassa henkilöstön kilpailutilanteessa – enkä puhu vain hoitajista, vaan esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä, pelastajista ja ict-asiantuntijoista – onkin äärimmäisen tärkeää huomioida se, että nyt hyvinvointialueelle siirtymässä oleva henkilöstö kokee muutoksen mielekkäänä ja on valmis siirtymään uuden työnantajan palvelukseen. Tässä vaiheessa on erityisesti huomioitava se, että pätevä henkilöstö ei karkaa muille aloille tai alueille. Henkilöstön ja muutoksen johtajien tukeen on nyt panostettava. Väsymys näkyy koronan runtelemalla sote-puolella jo nyt. Muutosta tehdään vaikeassa tilanteessa. Muutokseen liittyy myös paljon pelkoja ja ennakkoluuloja.

Uusilla päättäjillä on nyt edessä tutustuminen koko hyvinvointialueen toimialaan ja alueeseen. On tunnettava koko Itä-Uudenmaan alue ja myös kaikki erilaiset toimialat. Asiantuntemukseksi ei riitä se, että tietää, missä oman kunnan sote-asema sijaitsee, vaan on esimerkiksi tiedettävä, mitä oppilashuolto merkitsee koko alueella, miten ensihoito järjestetään eri kulmakunnilla ja miten lastensuojelu ja vammaisten asumispalvelut toimivat alueella. Samalla pitäisi tutustua muutoksentekijöihin eli henkilöstöön ja panostaa niihin seikkoihin, joilla motivoidaan työntekijöitä viemään eteenpäin uutta hyvinvointialuetta. Vain ymmärryksellä kokonaisuudesta voi johtaa muutosta, joten päätöksentekijöillä onkin edessä aikamoinen perehtymisen aika.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi ovat palveluita, joita tuotetaan usein ihmiseltä ihmiselle. Tämä vaatii ihmislähtöistä johtamista ja tukea. Henkilöstön vaatima tuki haastaa myös poliittisen puolen. Miten sinä uusi aluevaltuutettu omalla toiminnallasi vaikutat siihen, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on houkutteleva työnantaja?

Kirjoittaja on lapinjärveläinen valmennus- ja mentorointialan yrittäjä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut