Pääkirjoitus Huolestuttavan alhainen äänestysprosentti

Historian ensimmäiset aluevaalit on käyty monella tapaa poikkeuksellisissa oloissa, ja Itä-Uudenmaan aluevaltuuston 59 edustajapaikkaa jaettu. Miten meni noin omasta mielestä, voi jokainen kysyä myös itseltään. Kävitkö? Yli puolet ei käynyt...

Ylivoimaisesti kiusallisin kysymys liittyy aluevaalien alhaiseen äänestysprosenttiin, joka koko maassa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Loviisassa jäi 48 prosenttiin ja Lapinjärvellä 47 prosenttiin. Vertailun vuoksi viime kuntavaalien äänestysprosentti koko maassa oli 54,2 ja eduskuntavaaleissa peräti 71,4 prosenttia.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat kansalaisten arkeen merkittävästi vaikuttavan työnsä mandaatilla, jonka takana on alle puolet äänioikeutetuista ja vielä pienempi osuus koko kansasta. Alhaiselle äänestysprosentille löytynee monia selityksiä, joista koronariskien pelko lienee vain yksi. Toinen liittyy viestintään. Aluevaaleja ja hyvinvointialueasiaa sekä niiden suurta tärkeyttä ei kyetty ehkä riittävän selkeästi viestimään.

Kävitkö? Yli puolet ei käynyt...

Vähemmistöltä saatu valtakirja on turhan kevyt näinkin painavan historiallisen sote-uudistuksen toteuttamiseen. Alhainen äänestysprosentti on valitettava tosiasia, jonka kanssa on silti elettävä seuraaviin aluevaaleihin saakka. Sen syiden tarkempi analysointi on kuitenkin syytä tehdä, jottei vastaavanlainen edustuksellisen demokratian kivijalkaan syntynyt nolo lommo enää toistuisi.

Aluevaalien lopputulos oli Itä-Uudenmaan alueella melkolailla ennakko-odotusten mukainen, ja varsinkin pahiten pelättyä parempi. Ehkä positiivisin tulos oli se, että kaikki hyvinvointialueen seitsemän kuntaa saivat ainakin yhden edustajansa valtuustoon, vaikka riskinä oli, että Lapinjärven lisäksi myös Pukkila, Askola ja Myrskylä jäisivät kokonaan ilman.

Lapinjärvi oli lähellä saada toisenkin valtuutetun eli RKP:n Benny Engårdin läpi, mutta ironisesti sen paikan veikin viime metreillä Sipooseen muuttanut lapinjärveläinen RKP:n Christoffer Hällfors.

Äänestystuloksessa Itä-Uudenmaan alueen asukaslukuun suhteutettu vinouma keskuskunta Porvoon suuntaan oli ilmeinen, mutta ei kuitenkaan niin suuri kuin oli pelättävissä. Myös RKP sai Itä-Uudenmaan kielijakaumaan verrattuna todennäköisesti muita puolueita aktiivisemmin kannattajia vaaliuurnille, mutta sekin oli paljolti alueen aktiivisimman ja näkyvimmän kampanjoinnin ansiota.

Alhaisesta äänestysprosentista huolimatta aluevaalit näyttävät sujuneen kokonaisuutena Itä-Uudenmaan alueella muuten varsin hyvin. Valitulle aluevaltuustolle on syytä toivoa viisautta tehdä järkeviä ja tasa-arvoisia päätöksiä koko Itä-Uudenmaan parasta tavoitellen.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut