Loviisan Sanomien työyhteisö vastaanotti perjantaiaamuna järkyttävän ja yllättävän suruviestin. Vasta marraskuun alussa Loviisan Sanomissa aloittanut nuori toimittaja ja hänen alle kouluikäinen lapsensa olivat joutuneet henkirikoksen uhriksi Porvoossa.
Ensimmäinen tieto työntekijän menehtymisestä tuli torstai-iltana Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseltä, ja myöhemmin poliisilta. Tieto työkaverin menehtymisestä oli pysähdyttävä. Iloisena, innokkaana ja valoisana tunnetun työkaverin poismeno tuntuu niin väärältä ja epäoikeudenmukaiselta.
Järkyttävän suruviestin jälkeen heti seuraavana aamuna työyhteisössämme aloitettiin kriisiapu kunnallisen Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä yksityisen Mehiläisen Loviisan työterveyspalvelun avustuksella.
Järkytyksen ja suuren surun keskellä oli lohduttavaa kokea kuinka ammattitaitoisesti, nopeasti ja osallistuvasti kriisiapua on Itä-Uudenmaan kuntien alueella saatavissa niin julkisena kuin myös yksityisenä palveluna. Kriisiavun merkitystä ja tarpeellisuutta voi ehkä olla vaikeaa ymmärtää ennen kuin omakohtaisesti sen tarpeen joutuu kokemaan.
Työyhteisön kriisityötä jatketaan vielä, mutta jo tässä vaiheessa haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikesta siitä osanotosta, avusta ja tuesta, jota olemme tämän raskaan tapauksen yhteydessä saaneet kokea.
Emme julkaise Porvoossa tapahtuneesta surmasta erillisiä uutisia Loviisan Sanomissa, koska emme yleensä julkaise muitakaan levikkialueemme ulkopuolella tapahtuvia henkirikoksia emmekä asianosaisten nimiä.
Olemme välittäneet syvän osanottomme kaikkien tragediassa menehtyneiden omaisille ja läheisille sekä toivomme heille jaksamista suuren surun keskellä.
Loviisan Sanomien henkilöstö