Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Ydinkaukolämmöllä Helsinki hiilineutraaliksi

Maailman valtionpäähenkilöt sekä yhteensä 190 eri tahoa lupasivat viime viikolla Skotlannin Glasgow’n ilmastokokouksessa lopettaa asteittain hiilen käytön kokonaan energiantuotannossa.

Linjaus on rankka, ja sen vaikutukset ulottuvat Suomeen ja myös Loviisaan, sinunkin elämääsi. Loviisan osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on jo nyt Suomen kärkeä, sillä Hästholmenin saarella tuotetaan vuosittain peräti 22,5 prosenttia Suomen hiilivapaasta sähköstä. Loviisan osuus voisi silti olla merkittävästi suurempikin. Huomio kohdistuukin Helsinkiin.

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kova, sillä tällä hetkellä peräti 90 prosenttia pääkaupungin kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Vaikka tuulivoiman ja aurinkovoimankin osuudet energiantuotannossa kasvavat, ei niillä pystytä laajamittaisemmin lämmittämään Helsingin rakennuskantaa. Tarvitaan järeämpiä hiilineutraaleja ratkaisuja.

Yhtenä päävaihtoehtona esillä on ollut myös bioenergian lisääminen korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Bioenergian osuus tuleneekin lisääntymään selvästi, mutta metsien arvokkaiden hiilinielujen polttaminen tuhkaksi on kestämätön tapa pyrkiä hiilineutraaliksi. Puiden, risujen, juurakoiden ja muun palavan aineksen ammentaminen metsistä köyhdyttää metsien ravinnetaloutta ja johtaa ajan myötä metsämaan näivettymiseen.

Käytännössä ainoa kestävä tapa saada Helsingin lämmittäminen hiilineutraaliksi on ydinvoima. Ydinvoimaa voitaisiin käyttää pääkaupunkiseudun lämmittämiseen useammalla tavalla, joista ainakin yhdessä Loviisakin voisi olla osallisena. Se olisi kaukolämpötunneli Loviisasta Helsinkiin.

Fortum päättää ensi vuonna hakeeko yhtiö 20 vuoden jatkolupia nykyisille reaktoreilleen, jolloin niiden käyttöä voitaisiin jatkaa tästä vielä lähes 30 vuotta. Fortum Power and Heat Oy:n hallituksen jäsenen Sasu Valkamon eli järeän kaliiberin johtajan nimeäminen Loviisan ydinvoimalan uudeksi johtajaksi viestii vahvasti siitä, että Hästholmenilla on jatkossa merkittävä rooli Fortumissa, ja että jatkolupia aiotaan hakea ja satojen miljoonien perusparannusinvestoinnit tehdä.

Käytännössä ainoa kestävä tapa saada Helsingin lämmittäminen hiilineutraaliksi on ydinvoima.

Loviisan voimalan 20 lisävuotta nostavat myös Hästholmenista Helsinkiin kaavaillun ydinkaukoputken arkistoista jälleen ajankohtaiseksi. Loviisa 1:n ja 2:n lisävuodet eivät kuitenkaan vielä riitä saamaan ydinkaukolämpöä kannattavaksi.

Nopein ja taloudellisin ratkaisu olisi lopettaa rakennuslupaa vailla olevan Fennovoiman ydinvoimalan valmistelut Pyhäjoella ja siirtää koko hanke Loviisa 3:a varten jo valmiiksi suunniteltuun ja YVA-selvitettyyn paikkaan Hästholmenilla. Loviisa 1:n ja 2:n jatkoluvat sekä Loviisa 3:n rakentaminen sekä kaukolämpöyhteys varmistaisivat Helsingin kaukolämmön hiilineutraaliuden.

Hallitukselta oli aikanaan suuri virhe jättää Fortum ainoana kolmesta hakijasta ilman periaatepäätöstä Loviisa 3:n rakentamisesta. Ensimmäisen luvan saanut TVO peruikin 4. yksikön rakentamispäätöksen ja toisen luvan saaneen Fennovoiman hanke olisi E.ON:n vetäydyttyä kaatunut jo vuonna 2012, jollei Fortumia olisi patistettu osakkaaksi ja takaajaksi kilpailijansa hankkeeseen.

Vielä olisi mahdollista korjata virhe, joko rakentamalla uusi ydinvoimala tai siirtämällä Fennovoiman hanke Loviisaan. Pyhäjoella ollaan vasta aloiteltu rakentamaan infrastruktuuria, jollainen on pääosin Loviisassa jo valmiina. Loviisa olisi monin tavoin Pyhäjokea parempi sijoituspaikka uudelle ydinvoimalaitokselle.

Erityisesti Hästholmenin mahdollisuus hyödyntää ydinreaktoreiden lämpöä hiilivapaan sähkön lisäksi myös suurkaupungin lämmittämiseen olisi riittävän kokoluokan ainutlaatuinen ilmastoteko. Sitä mahdollisuutta ei Pyhäjoella ole.

Päätoimittaja Arto Henriksson